JUHLAPUHE KOTISEUTUJUHLASSA 2.8.2026

Maanantai 3.8.2026 - Tarja Alastalo

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Tarja Alastalo

juhlapuhe kotiseutujuhla 2.8.2026

 

Arvoisat kotiseutuperinteen ystävät ja vaalijat, hyvät miehikkäläläiset, kesäasukkaat ja kaikki kotiseutumme ystävät!

Lämpimästi tervetuloa viettämään ja herättämään henkiin Miehikkälän kotiseutujuhlaperinnettä tänne Kreivinkallion kauniiseen maisemaan. Juuri täällä kotiseutujuhlaamme on perinteisesti vietetty. Olemme nyt siis yhdessä keskellä nostalgiaa.

Kotiseutunostalgian mahdollistamisesta suuri kiitos Tanssikreivi Ry:lle, sen hallitukselle ja kaikille niille, jotka ovat osallistuneet tämän Kreivinkallion tanssilavaprojektin toteuttamiseen. Tiedän, että näihin talkoisiin ovat todella monet osallistuneet.

Itselleni tämä Kalliokosken seutu aina Kummikorvesta Pitkäkosken kansakoululle asti on lapsuudesta erityisen tuttua, kun neljä vuotta kävelin tuota tanssilavan ohi kulkevaa tietä kouluun. Sitten menin keskikouluun ja lukioon ja Vuorelan bussit kuljettivat, kuten nytkin. Hienoa, että meillä on näin pysyvää yrittäjyyttä.

Hyvät kotiseutuystävät!    

Kotiseutujuhla on yhteinen hetkemme, jolloin pysähdymme yhdessä katsomaan taaksepäin, elämään tätä päivää ja suuntaamaan katseemme kohti tulevaisuutta. Se muistuttaa meitä siitä, että kotiseutu ei ole vain paikka kartalla, Se on seudun ihmiset, raakkaat muistot, tutut maisemat, yhteiset kokemukset ja sukupolvilta toisille siirtyvät tarinat, taidot, perinteet ja elämänopit.

Miehikkälän vahvuus on aina ollut yhteisöllisyydessä. Meille yhteisöllisyys tarkoittaa etenkin toisista ihmisistä välittämistä. Täällä tunnetaan naapurit, autetaan toisia, varmistetaan, että naapurista nousee savu ja kaikki on varmasti hyvin. Joku voi pitää sitä uteliaisuutenakin, mutta näinä aikoina on helppo todeta, että sellaiseen toimintaan edellinen sukupolvi on onneksi meidät opettanut.

Hyvät kuulijat!

Moni teistä varmasti muistaa, että kotiseutumme Miehikkälän markkinointinimi on Kaakonhelmi. Muistaakseni 90 ja 2000 –lukujen vaihteessa käyttöön otettu upea nimitys, sanoisin jopa hellyttelynimi, voisi tänäkin päivänä olla paljon vahvemmin kotiseutumme tunnus. Sehän kertoo paitsi sijaintimme Suomen kartalla, myös jopa arvoituksellisesti houkuttelee saapumaan etsimään helmiämme.

Ja näitä helmiähän on moneksi. On konkreettisia, juuri nyt olemassa olevia, kuten Salpalinjamuseo, kaunis, puhdas luontomme ja luonnon ihmisen hyvinvointia tukeva monipuolinen vaikutus.  Etelä- Kymenlaakson suurin maitotila Salo-Miehikkälässä, Kymenlaakson ainut oikea kyläkauppa Suur-Miehikkälässä ja kansallista tunnustusta saanut Seppälän Lammastila, joitakin mainitakseni. Ja tietysti kulttuuri, josta tänään saamme maistiaisia paikallisten musiikin taitajien ja Purhon teatterin esittäminä.

Menneestä ajasta nousee myös monta mainitsemisen arvoista helmeä, jotka elävät enää historian tutkimuksesta ja kirjoituksesta, mutta alkavat kiehtovasti elää historiaoppaiden ja paikallisten ihmisten kertomina. Näitä ovat mm. Kalliokosken lasitehtaan historia, jonka historiakierrokset ovat olleet suosittuja ja mielenkiintoisia.

Kuten myös Donaatioaika eli paremmin tunnettu lahjoitusmaatalonpoikien historia, joka on hyvin ainutlaatuista Euroopassa. Tätä soisi enemmän tuotteistettavan historiamatkailun käyttöön.

Sitten on niitä helmiä, taiteilijoita, joiden työt ovat jääneet elämään mm tekemänsä musiikin kautta, kuten edesmenneet Reijo Taipale, Kalevi Korpi ja Erkki Pärtty.

Tätä tilaisuutta varten kyselin eri ikäisiltä miehikkäläläisiltä heidän kokemustaan kotiseudustaan ja asioista, joita he arvostavat ja pitävät tärkeinä kotiseudussaan. Tärkeimmiksi asioiksi vastaajat nostivat läheiset ihmiset ja turvallisuuden. Myös kotiseudulla syntyneet ystävyyssuhteet ja läheltä omasta kunnasta löytyvät palvelut ovat omalta osaltaan vahvistamassa yhteisön tuomaa turvallisuutta.

Vanhempien vastaajien mielestä tulevaisuudessa on tärkeää, että ikääntyessään ihminen voi asua omassa kunnassaan ja että myös mahdollinen hoitopaikka löytyy läheltä, jotta omaisten ja ystävien tapaaminen on mahdollista. Tämä tukee ikääntyneen mielen hyvinvointia ja kotiseutuyhteisöön kuulumisen kokemusta. Kokemuksia kauas omaisista sijoitetuista ikäihmisistä on runsaasti. Mainittakoon, että Palveluyhdistys Ratevalla on Miehikkälässä ikäihmisten vuokra-asuntoja tukipalveluin.

Jotkut vastaajista pitivät myös kunnan mahdollisuutta itsenäiseen päätöksentekoon tärkeänä. Hyvinvointialueuudistuksen myötä tosin menetimme paitsi oikeuden itse päättää terveyspalveluistamme, iso osa valtionosuuksistamme siirtyi hyvinvointialueelle ja myös terveysasemamme suljettiin kevättalvella 2025. Sen jälkeen on kartoitettu erilaisten palveluntarjoajien sijoittumista terveysasemalle, mutta suunnittelu on vielä ns. vaiheessa. Mutta sen haluan todeta, että Ikinä ei kannata antaa periksi, koska aina voi löytyä ideoita, joka johtavat uuteen ratkaisuun kuntalaisten hyväksi.

Hyvä yleisö! 

Viime vuosien aikana, pitkälti Venäjän hyökkäyssodan seurauksena Suomi on jakautunut hyvin voivaan länteen ja huonosti voivaan itään. Länsi-Suomen rannikkoa myötäilevälle alueelle investoidaan paljon, kun samaan aikaan investoinnit Kaakkois-Suomeen ovat paljon vähäisemmät. Tämä koskee mm tuuli- ja aurinkovoimainvestointeja.  Etenkin kaakonkulma on ottanut talouteen ja työllisyyteen kohdistuvia iskuja vastaan yli sietokyvyn, viimeisimpänä afrikkalaisen sikaruttoviruksen löytyminen Virolahdelta, jonka seurauksena maa- ja metsätalouden toimintaedellytyksiä Vi- MI- Ylämaa-alueilla rajoitetaan todella merkittävästi. Eikä rajoitusten kestosta ole tietoa. Herää myös kysymys, miten lienee rajoituksista johtuvien taloudellisten menetysten korvaamisen laita? 

Käytännössä kaikki tämä edellä kerrottu tarkoittaa vähemmän tarjolla olevaa työtä seutumme ihmisille ja korkeita työttömyyslukuja. On myös hyvä muistaa, että ihmiselle työ on kuitenkin yksi hyvinvoinnin tärkeimmistä peruspilareista.

Kotiseutuun liittyy tietty rakkaus, joka ei tarkoita pelkästään menneiden muistamista ja muistelemista. Se näkyy ennen kaikkea tämän päivän teoissa. Siinä, että pidämme huolta ympäristöstämme, toisistamme, osallistumme yhteisiin tapahtumiin, tuemme paikallisia toimijoita, yhdistyksiä ja yrittäjiä, rakennamme yhdessä sellaista Miehikkälää, josta voimme olla ylpeitä myös tulevaisuudessa.

Kotiseutuhan on parhaimmillaan vahva tunne siitä, että kuulumme johonkin. Se antaa meille juuret, mutta myös siivet. Juuret muistuttavat meitä siitä, mistä olemme tulleet. Siivet antavat rohkeutta rakentaa huomista. Kotiseutu on myös turvapaikka, Se on paikka, jonne on aina hyvä palata, vaikka ajatuksissa ja muistoissa ja josta meistä jokainen kantaa palan sydämessään, minne sitten ikinä menemmekään.

Hyvät kuulijat,

kiitän teitä osallistumisestanne ja toivotan hyvää kotiseutujuhlaa ja loppukesää.

MIEHIKKÄLÄ ERIARVOISTUVASSA SUOMESSA 2.

Perjantai 11.4.2025 - Tarja Alastalo

MIEHIKKÄLÄ ERIARVOISTUVASSA SUOMESSA 2.

Tässä blogikirjoitukseni toisessa osassa käsittelen energian tuottamisen näkökulmaa Suomen eri seutujen eriytymisen ja samalla eriarvoistumisen kehityksestä jopa kierteestä ja sen vaikutuksista. Pohdin tapahtuneiden vaikutuksia Miehikkälän kunnan näkökulmasta.

Energian tuotantoon liittyvissä investoinneissa Suomi on jakautunut aivan kahtia: hyvinvoivaan länteen ja huonosti voivaan itään. Samalla on syntynyt eriarvoistunut Suomi ja eriarvoistuneet kunnat lännessä ja idässä. Kaakkois - Suomen lisävaikeutena on ollut se, ettei valtiovalta ole halunnut mieltää Kaakkoisinta Suomea ongelma-alueeksi ja potentiaaliseksi kiinteistöverotulojen menettäjäksi.

Miehikkälän kunta oli toiveikkaana yhteistyössä Foruksen kanssa viemässä eteenpäin suurehkoa aurinkovoimalahanketta Miehikkälän Lepästensuon alueelle. Vuoden alussa mustat pilvet alkoivat kasautua hankkeen ylle, kun tanskalainen emoyhtiö joutui taloudellisiin vaikeuksiin. Samalla alkoi hankkeen seisonta- ja epätietoisuuden vaihe, jota eletään edelleen. Hankealueelle on tehty ympäristövaikutusten arviointi ja myönnetty rakennuslupa, joten hankkeen eteneminen olisi varsin mahdollista uuden toimijankin kautta, jos sellainen vain löytyisi.

Aurinkovoimalahanke on hyvä esimerkki siitä, ettei kunnan kannata koskaan jättää tulorahoitustaan yhden kortin varaan. Kun se kortti ei jostain syystä voitakaan, ollaan kunnan tulorahoituksen kannalta ehkä paikkaamattomassa tilanteessa. Tässä tapauksessa menetys on n 240 000€/vuosi kiinteistöveroja, ellei hanke etene ja toteudu.

No, sitten toiseen ääripäähän eli tuulivoimaan ja sen ylivertaiseen kiinteistöverotuottoon aurinkovoimaan verrattuna.  Pieneen 700 asukkaan Lestijärven kuntaan Keski- Pohjanmaalla on avautumassa tuulipuisto, jonka tuulimyllyjen kiinteistöverotuotto kunnalle on 3 miljoonaa € vuodessa. Lestijärvellä on siis asukkaita 1000 vähemmän kuin Miehikkälässä.

Jos Miehikkälän kunnalle tuloutuisi kiinteistöveroja tuo 3 milj. vuodessa, ei meillä olisi mitään hätää. Muutamia alueita meillä kunnassa jo olisi tuohon tarkoitukseen tarjollakin.

Mutta puolustusvoimat kieltää edelleen tuulimyllyjen rakentamisen lähellä rajaa sijaitsevien kuntien alueelle. 

Hyvä lukija, edellä kirjoitettu on toinen esimerkki eriarvoituvasta Suomesta, jossa Miehikkälän kaltainen kunta on häviäjä ja toisella puolella Suomea sijaitseva pienempi kunta voittaja siinäkin tapauksessa, että Miehikkälän aurinkovoimalahanke toteutuu, mutta tuulivoimaa ei saada.

Viime aikoina voimalaitosten kiinteistövero on noussut keskusteluun osana valtionosuusjärjestelmän uudistusta, jonka tarkoituksena on taata peruspalvelut kaikkialla Suomessa. On pohdittu pitäisikö kuntien alueella sijaitsevista voimalaitoksista saatavat kiinteistöverotulot viedä osaksi valtionosuuksien tasausjärjestelmää. Tällöin lähes kaikkien tuuli-, vesi- ja aurinkovoimaloista verotuloja saavien kuntien valtionosuuksia leikattaisiin ja rahat tasattaisiin osana valtionosuutta myös niille kunnille, joissa voimalaitoksia ei ole.

MIEHIKKÄLÄ ERIARVOISTUVASSA SUOMESSA 1.

Torstai 10.4.2025 - Tarja Alastalo

MIEHIKKÄLÄ ERIARVOISTUVASSA SUOMESSA 1.

 

Olen kahteen seuraavaan eri blogikirjoitukseen poiminut tarkasteltavaksi kaksi näkökulmaa Suomen eri seutujen eriytymisen ja samalla eriarvoistumisen kehityksestä, jopa kierteestä ja sen vaikutuksista. Pohdin tapahtuneiden vaikutuksia Miehikkälän kunnan näkökulmasta.

Ensimmäisenä tarkasteltavana on Hyvinvointialueuudistus, jonka valmistelu alkoi jo Kymsoten aikana. Hallinnollinen eriytyminen kunnista tapahtui vuonna 2023. Tuolloin Miehikkälän kunnan tulovirrasta 9.3 miljoonaa euroa siirtyi Kymenlaakson hyvinvointialueelle. Luku sisälsi n 200 tuhatta euroa palkkaharmonisointirahoja sekä muita muutoskuluja, joita niiden kuntien ei tarvinnut maksaa, jotka siirtyivät ilman kuntayhtymävälivaihetta hyvinvointialueeseen.

Suorat ja pysyvät rahasiirrot 8,9 milj. sisälsivät Miehikkälän kunnan saamista valtionosuuksista lähes 80 % eli 6,2, milj. ja sen lisäksi verotuloja 2,7 milj. euroa Miehikkälän kunnalta Hva:lle vuoden -23 tasossa. Taustalla oli hyvinvointilain valtuutus: kaikki maksavat suhteessa saman verran.

Mitä sillä rahalla on saatu/saadaan vai onko parempi kertoa mitä sillä rahalla on viety?

Kun kunta aiemmin oli tuottanut perusterveydenhuollon palvelut n. 35 % edullisemmin kuin muu Kymenlaakso, ja voinut käyttää tuon säästyneen rahan muuhun kunnan toimintaan.  Nyt kunta joutui sopeuttamisen uralle muun toiminnan osalta.  

Sen lisäksi kunta on nyt joutunut taistelemaan lähipalveluistaan: ambulanssimonitoimiyksiköstä, kuntosalilaitteistaan, laboratoriopalveluistaan ja omasta terveyskeskuksestaan. Joista niistäkin oli nykyinen Hyvinvointialueen valtuusto päättänyt jo kesällä -23, että terveysasemien määrä vähennetään 13 asemasta 7 asemaan. Jota päätöstä lienee rukattu vieläkin tiukemmaksi eli 5 asemaan.

Samaan aikaan naapurissa Etelä- Karjalan hva säilyttää kaikissa kunnissa vähintään suppean perustason palvelun eli lääkärin-, hoitajan-, laboratorion-, hammashuollon ja kuntoutuksen palvelut.

Hyvät lukijat, edellä kirjoitetut tapahtumat eivät mielestäni ole esimerkki tasa-arvoisesta eivätkä yhdenvertaisesta vaan Miehikkälän näkökulmasta röyhkeän epäoikeudenmukaisesta ja eriarvoistavasta toiminnasta. 

Onko tässä taustalla suuri keskittämispolitiikka? Saada ihmiset muuttamaan palvelujen perässä keskuskaupunkeihin, kun palvelut viedään pois reuna-alueilta ja kaikesta tulee todella vaikeaa?

Perusterveydenhuollon palvelujen katoaminen kunnasta vaikuttaa merkittävästi kunnan vetovoimaan, mutta erityisesti pitovoimaan ja elinvoimaan. Vaikeina aikoina ihmiset hakevat elämäänsä erityisesti vakautta. Tietoa siitä mistä saan palveluni, kun niitä tarvitsen. Missä minun siis kannattaa asua, jotta saan palveluni helposti. Suurena vaarana on, että kunta menettää asukkaitaan ja verotulojaan, ellei tilanteeseen saada muutosta tavalla tai toisella.

 

MIEHIKKÄLÄN HERKUT JA ELÄMYKSET

Tiistai 8.4.2025 - Tarja Alastalo

MIEHIKKÄLÄN HERKUT ja ELÄMYKSET

- Makumuistoja ja luontoelämyksiä

Etelä- Kymenlaakson elinkeinostrategiassa kehotetaan uskomaan itseensä ja tekemään omannäköistä.

Paikallisten ruokaherkkujen puolella Miehikkälässä on ainakin kaksi omannäköistä menuta tarjolla tilauksesta. Menuissa korostuvat paikalliset luonnon antimet ja lähellä kasvatetut raaka-aineet. Vanhempi niistä on nimeltään Miehikkälän Menu, jonka valmistajaksi tiedän ainakin Minna Karhun. 

Toinen on parin vuoden ikäinen Kymenlaakson menuna tunnettu Seppälän lammastilan menu, jota valmistaa taas lammastilan emäntä Anu Turu.  

Nykyään yhä useammat nuoretkin ovat kiinnostuneet metsämarjojen poiminnasta, metsässä samoilusta, sieniretkistä, kalastuksesta, laavukahvittelusta tai ylipäänsä kosketuksesta luontoon. Sellaiseen Miehikkälä tarjoaa mahtavat mahdollisuudet.

Moni ei ole saanut ahventa onkeensa sitten lapsuusajan, saatikka soutanut venettä kymmeniin vuosiin. Kalastukseen mm Säästöpirtti ja Pitkälampi ovat oiva kohde.

Luontokokemukseen voi mainiosti yhdistää Pitkäkoski- Kalliokoski- Suur- Miehikkälä - Lapjärvi - Salo- Miehikkälä rengasreitin kohteet.  Reittiä voi kulkea jalan, polkupyörällä tai autolla.  Reitin varrella voi piipahtaa kahvilla aidossa Suur -Miehikkälän kyläpuodissa, jollaiset ovat Suomessa katoavaa kulttuuriperintöä.

Reitin varrella Miehikkälän Lahjoitusmaatalonpoikien historia on puolestaan Euroopan mittakaavassa aivan ainutlaatuista historiaa idän ja lännen välissä. Vastaavanlaista donaatiohistoriaa ei löydy mistään muualta Suomesta eikä mistään muualta Euroopasta.

Siksi sillä on mahtava potentiaali kasvaa todella suureksi historiamatkailun ilmiöksi! Miettikää mikå mahdollisuus!!!

 

LABORATORIOPALVELUT APRILLIPÄIVÄN TILAISUUDEN KUUMA PERUNA

Lauantai 5.4.2025 - Tarja Alastalo

LABORATORIOPALVELUT KUUMANA PERUNANA – EIKÄ SYYTTÄ

Laboratorioaikoja puuttuu 10 tuntia Miehikkälä - Virolahti alueella.

Aprillipäivänä tällä viikolla Eläkeliiton Miehikkälän yhdistys järjesti kaikille avoimen keskustelutilaisuuden kuntalaisille Miehikkälän koulukeskuksessa. Toimin tilaisuuden juontaja, ennalta saatujen yleisökysymysten kokoajana ja niiden esittäjänä.

Aiheina olivat perusterveyenhuollon palvelut terveysaseman lakkauttamisen jälkeen sekä vanhusten palvelut.Vastaajina Kymenlaakson hyvinvointialueen puolelta olivat tulosaluejohtajat Kari Kristeri, Mia Liitola, Mervi Takala ja Kaisa Tuuri sekä ylihoitajat Tanja Metsola ja Tanja Tulkki.

Yleisöä paikalla oli yli 120 henkilöä kuuntelemassa, kysymässä ja tietoa palveluiden nykyhetkestä hakemassa. Lämmin kiitos kaikille ennakkoon kysymyksiä lähettäneille, soittaneille sekä niitä paikan päällä esittäneille sekä yhdistyksen työryhmälle.  

LABORATORIOPALVELUT NOUSIVAT ILLAN KUUMAKSI PERUNAKSI - EIKÄ SUOTTA.

Terveysasema suljettiin 17.3. ja samalla laboratoriopalvelut vähennettiin Miehikkälä - Virolahti-alueella 20 tunnista 6 tuntiin viikossa.

Miehikkälässä vähennys 17.3. alkaen oli 8 tunnista 2 tuntiin ja Virolahdella taas 12 tunnista 4 tuntiin viikossa. Perusteena on pidetty vain n. 80 % käyttöastetta kummallakin terveysasemalla.

Mikä peruste tämä on ollut siirtymiseen palvelujen vähentämiseen? Ei ainakaan kuntalaisten palvelutarpeeseen perustuva, jonka tulee olla Hyvinvointialueen keskeinen tehtävä.

Jos 100% käyttöastetta haetaan, MI- Vi alueen asukkaiden laboratoriopalvelutarve on 16 tuntia viikossa. NYT SIIS PUUTTUU 10 TUNTIA labrapalvelua. 

MIHIN TÄMÄ VÄHENNYS ON NYT KÄTÄNNÖSSÄ JOHTANUT?

Kahden viikon kuluttua terveysaseman sulkeutumisesta (tilanne 1.4.) ensimmäiset vapaat ajat laboratorioon löytyvät 5 viikon kuluttua eli toukokuun alkupuolella. Tilanne oli sama Miehikkälän ja Virolahden laboratoriopisteissä. Tämän kerrannaisseurauksena myös laboratoriopalvelut Haminassa ovat pahoin ruuhkautuneet. Kerrotun mukaan jonotusaika HAMINASSA on 3- 4 tuntia ajan varanneellekin. Resursseja Haminaan ei ole lisätty. Sen sijaan 17.3. on mm Kotkassa Pasaatiin avattu viitenä päivänä 2 tuntia auki oleva lisälaboratorioresurssi.

Jonotuskierre kertaantuu siis jatkuvasti. Nythän tilanteessa ollaan vasta alussa, vain 2 viikkoa aikaa on kulunut. 

Tämä johtaa siihen, etteivät lääkärit voi määrätä hoitoa tilanteissa, joissa laboratoriovastauksia ei ole. Sen seurauksena pelkona on, että alueen erinomaiset lääkärit  turhautuvat ja siirtyvät pois vaikkapa yksityiselle puolelle.  

Mihin menevät ne ihmiset esim syöpäpotilaat, joiden tulee käydä labrassa viikoittain? Entä ne, joilla labravastaus tulee olla huomenna, kun operaatio odottaa, mutta aikoja ei ole? Lisäksi pienituloiselle eläkeläiselle on suuri taloudellinen rasitus mennä Kela -taksilla Haminaan, kun ei omaan kuntaan palveluihin pääse.

Onko tämä Hyvinvointialueen nykytoiminnan tarkoitus, keskittämispolitiikka, jotta ihmiset muuttaisivat palvelujen perässä, kun kaikki muuttuu todella vaikeaksi?

Hyvinvointialueen tulosaluejohtaja Kari Kristeri vastasi kysymyksiin, ettei ” laboratoriopalvelujen kilpailutus mennyt kuin Strömsjössä. Laboratoriopalvelut ostetaan ja ne tuottaa HUSLAB.”

Tähän väliin kysyin, että vaikka hyvinvointialue ostaisi palvelun ulkopuoliselta tuottajalta, eikö hyvinvointialue kuitenkin viime kädessä ole vastuussa siitä, että palvelut toimivat ja hoidon toteuttaminen on mahdollista. Kristeri myönsi asian näin olevan.

Kari Kristeri myös lupasi, että mikäli joku miehikkäläläinen menee labravastaanottoon sinä Miehikkälän viikon ainoana labrapäivänä ja hänen on saatava vastaukset, paikalla oleva näytteiden ottaja ne myös ottaa, vaikka klo olisi jo ohittanut takarajan klo 11:00. Näin Kristerin mukaan on Huslabin kanssa sovittu.

Joten toimitaan siis jatkossa kuten hän lupasi. Mutta ei missään tapauksessa lopeteta Hyvinvointialueen painostamista ja ongelmien esiinnostamista. Palvelut tulee saada kohdalleen - eriarvoistumista ei pidä hyväksyä.

ELINVOIMAINEN MIEHIKKÄLÄ -LEHTI VALMISTUMASSA

Torstai 27.3.2025 - Tarja Alastalo

ELINVOIMAINEN MIEHIKKÄLÄ- LEHTI VALMISTUMASSA

 

Eilen oli hyvä päivä. Viimeiset Elinvoimainen Miehikkälä - lehden materiaalit lähtivät sivujen tekijälle Kouvolaan. Joulukuussa alkanut lehtitoimikunnan iso urakka on nyt aivan loppusuoralla. Saamme vielä sivut oikoluettaviksi, jonka jälkeen lehti lähtee painoon 2.5.25 ja on jaossa kaikille Miehikkälän kuntalaisille toukokuun puolivälissä.

Lehtitoimikunnan puheenjohtajana kiitän jo tässä vaiheessa kaikkia lehden tekoon osallistuneita. Yhteistyön voima on kuin nuotio, mitä useampi siihen puhaltaa, sen voimakkaammin se hehkuu, sen toukokuussa ilmestyvä lehti todistaa.

Päämäärämme on ollut tehdä näkyväksi miehikkäläläistä osaamista, palveluitamme, yrittäjyyttämme ja yhteisöjen toimintaa kokoamalla tämä kaikki yksiin kansiin. Tulemme yhdessä näyttämään, että Miehikkälä on paljon muutakin kuin luonnon rauhaa tai panssarivaunu katoksessa, kuten Antti Kaikkonen eilen vaalitentissä sanoi. Kiitos siitä innostuksesta, kiinnostuksesta ja paneutumisesta, jota jokainen ilmoittaja, jutun tekijä ja mainostaja on osoittanut.

Uskallan myös todeta, että Miehikkälän Kehittämissäätiön hallitus Lehtitoimikuntana (Tarja Alastalo, Pekka Lehtola, Vesa Maaskola, Jarmo Ristola, Raimo Ukkola ja Tuula Suomalainen) on tehnyt ison teon sillä elinvoiman työsaralla, jonka jatkoraivaamista Miehikkälä tarvitsee.

 

VIEDÄÄN TUHKATKIN PESÄSTÄ

Maanantai 24.3.2025 - Tarja Alastalo

Kirjoitus on julkaistu Kaakonkulma- lehdessä 9.1.2025

VIEDÄÄN TUHKATKIN PESÄSTÄ - KUNTOSALILAITTEET VARASTOON KOUVOLAAN

Kymenlaakson hyvinvointialueen aluehallitus on kokouksessaan 16.12. 2024 äänin 7-3 päättänyt lakkauttaa Elimäen, Jaalan ja Miehikkälän terveysasemat 1.1.2025.

Tähän liittyen jo aiemmin hyvinvointialueen ja Miehikkälän kunnan välisissä neuvotteluissa hyvinvointialueen edustajat ilmoittivat, että mikäli terveysasematoiminta Miehikkälässä lakkaa, päättyvät myös fysioterapiapalvelut Kunilan tiloissa ja siellä sijaitsevat kuntosalilaitteet tullaan siirtämään Kouvolaan varastotiloihin.

Tämän lisäksii hva:lta ilmoitettiin, että Kunilan piha-alueella sijaitsevat ulkokuntosalilaitteetkin olisivat hyvinvointialueen omaisuutta ja tullaan hakemaan pois helmikuun loppuun mennessä. Tämä peruttiin myöhemmin.

Hyvinvointialue on Kunilan osalta Miehikkälän kunnan vuokralainen. Miehikkälän kunta on hankkinut Kunilan kuntosalilaitteet vuonna 2012 osana Kunilan investointihanketta.Ulkokuntosalilaitteet taas on hankittu kunnalle osoitetun Jaakko Jokelan jäämistön varoilla.

Hyvinvointialue siis katsoo, että kuntosalilaitteet ovat sen omaisuutta ja se voi päättää omaisuudestaan haluamallaan tavalla välittämättä siitä, mitä vaikutuksia siirrolla on alueen väestön hyvinvoinnin edistämistoimiin tai oikeudenmukaisuuden kokemukseen. Näitä taustoja vasten hva:n toiminta on vähintäänkin röyhkeää – viedään tuhkatkin pesästä- toimintaa. Tällaista toimintaa ei voi hyväksyä.

Miehikkälän kunnan väestön ikärakenne on hyvinvointialueen ikääntynein. Lisäksi Kaakon kaksikon perusterveydenhuollon yhteistyön kautena mm molempien kuntien pitkään sairastaneet mielenterveyskuntoutujat ja erityishuollon asiakkaat siirtyivät asumaan Miehikkälässä sijaitseviin asumisyksiköihin.

Miehikkälässä on kaksi kuntosalia: Palveluyhdistys Ratevan ja Kunilan kuntosalit. Ratevan kuntosalin laitteet eivät ole helppokäyttöisiä ja soveltuvat siten nuorille, työikäisille, voimaharjoittelijoille ja urheilijoille.

Kunilan laitteet taas ovat paineilmalla toimivia helppokäyttölaitteita, jotka soveltuvat ikääntyneille, liikuntarajoitteisille, muutoin vammaisille sekä lihaskuntoharjoittelua aloittaville kuntalaisille. Nämä 13 vuotta vanhat kuntosalilaitteet ovat olleet edellä mainittujen ryhmien ahkerassa käytössä niin kuntosaliryhmissä kuin yksilöharjoitteissakin.

Kymenlaakson palvelustrategiassa 2023-2025 palvelutasosta todetaan, että palveluiden saatavuutta parannetaan etenkin ennaltaehkäisevien palveluiden osalta. Hva:n toiminta Miehikkälässä osoittaa, että hyvinvoinnin edistäminen on sen arjen toiminnassa vain sanoja paperilla.

Miehikkälässä katsomme, että hyvinvointialueen ja kunnan yhteinen erityinen vastuu on kaikin tavoin varmistaa ikääntyvien ja muiden liikunnan näkökulmasta erityisryhmien omaehtoinen mahdollisuus ylläpitää lihaskuntoaan ja sitä kautta kokea osallisuutta ja mielen hyvinvointia. Samalla voidaan merkittävästi ehkäistä ikääntyneen raskaisiin palveluihin ajautumista. Näiden näkökulmien ymmärrys tulee olla kristallin kirkasta myös hyvinvointialueen eri päätöksentekotasoilla.

Tarja Alastalo Kunnanhallituksen pj, KESK.

Leena Kataikko Vammaisneuvoston vpj, KESK.

 

Kommentti: Kymenlaakson aluehallituksen kokouksessa 21.1.25, saatu päätös, että pääosa Kunilan kuntosalilaitteista jää Miehikkälään Kunilan tilohin- siis entisille paikoilleen. Siihen tarvittiin henkilökohtaisia yhteydenottoja ja keskusteluja useiden aluehallituksen jäsenten kanssa.

 

SÄÄSTÄMINEN RIITTÄÄ- KASVUN KAUTTA ELINVOIMAA

Lauantai 22.3.2025 - Tarja Alastalo

SÄÄSTÄMINEN RIITTÄÄ - KASVUN KAUTTA ELINVOIMAA KUNTAAN

 Tuetaan paikallista yrittäjyyttä

Pienen kunnan ja sen kuntalaisten näkökulmasta tulevat vuodet eivät tule olemaan helppoja. Silti säästämisellä on rajansa ja jatkossa elinvoimaa tuleekin hakea kasvun kautta. Kasvua voivat tuottaa sekä pienyrittäjyyden kasvu, että työllisyyden vahvistuminen.

Kasvun näkökulmasta Elinvoimainen Miehikkälä lehden teko onkin ollut näköalapaikka miehikkäläläiseen yrittäjyyteen. Tänään olemme laatineet erilaisista kunnan alueella sijaitsevista yritystoiminnoista palveluhakemiston. Sen laadinnassa oli mieluisaa huomata, että monen yrittäjän toiminta tuottaa useaa erilaista palvelua ja sijoittuu siten eri palvelualojen yläotsikoiden alle. Samalla piirtyi myös hyvä kuva siitä, millaisia palveluyrityksiä meiltä puuttuu tai niitä on ehkä liian vähän.

Myös meidän kuntalaisten omalla ostokäyttäytymisellä ja omasta kunnasta saatavien palvelujen suosimisella on paljon merkitystä. Matkailijat taas etsivät omannäköistä Miehikkälää. Sellaisia tuotteita ja elämyksiä, joita ei muualta saa. Juuri siksi on tärkeää, että paikallisten yrittäjien tuotteet palautetaan museomyymälään. Käyttämällä yrittäjiemme palveluita ja palauttamalla paikalliset tuotteet museolle, tuemme yrittäjiämme ja viestimme, että arvostamme heidän yrittäjätyötään.

IHMISET RAKASTAVAT TARINOITA

Tiistai 18.3.2025 - Tarja Alastalo

IHMISET RAKASTAVAT TARINOITA

- Sokkomatkoja ja tarinankertojia

Mielestäni miehikkäläisen tarinamatkailun kasvuun ja kehittymiseen on suurta tarvetta. Ihmisisillä on kiinnostusta kaikkeen alkuperäiseen ja yksinkertaieen. Mutta, jotta voi vastata kysyntään, tulee olla tuotteita, joiden kautta kysyntää voi syntyä. Punainen lanka on aina TARINA.

Tarinallisia ideoita miehikkäläläiselle matkailuyrittäjyydelle kyllä löytyy:   

* Väinö Linnan romaani Tuntematon sotilas on kansalliseepos, jonka tuntevat kaikki suomalaiset. Voisiko esim. kesäisin jossain lähellä Salpalinjaa vaikka museolla sijaita pieni kahvila, jossa asiakkaalta kysyttäisiin ”Haluatko tänään istua Hietasen, Rokan, Koskelan vai Linnan pöydässä?” Tarjoilijana voisi esiintyä lottapukuinen Kerttu Seuri, sittemmin Linna. 

* Kalliokosken lasitehtaasta ja lasitehtaan kylästä voitaisiin tehdä pienoismalli, jonka ympärille syntyy kiehtovia ja tarinoita lasitehtaan aikaisista ihmisistä. Tarinan aihioita voi ottaa Laila Hietamiehen romaanista Maan väkevät lapset.

* Kalliokoskella lähellä lasitehtaan muistomerkkiä sijaitsevalla Kreivinkallion lavalla on upea menneisyys. Tarinana sillä voisi olla yhtä lailla hurmaava tulevaisuus. Jouko Pärtty kuvasi tarinaa veljensä Erkin muistokirjoituksessa. Erkki Pärtty esiintyi useiden vuosien ajan yhdessä legendaarisen Reijo Taipaleen kanssa Kreivinkallion lavalla. Tästäkin syntysisi varmasti paljon kiinostavia tarinoita matkailijoille.

* Jos ei enää Kreivinkallion lavalla, niin Myllylammen lavalla voisi järjestää kesäisin tangotarinakahviloita, joihin yleisö tulisi tilaten itselleen tangokahvilasta pöydän. Tangoja vosi esittää upeaääninen Jarmo Ranta tai tangokuningas Jukka Hallikainen, joilta tarinan kerrontakin kyllä sujuu.

* Seppälän lammastilalla on taas toisenlainen tarinansa kerrottavana. Tilan historiasta nykypäivän monimuotoiseen yrittäjyystarinaan, jota lampaat ja suloiset karitsat todentavat. Kruununa myymälän lammastuoteet ja maittava nyhtökaritsa -ateria.

* Hauhian mylly ja Galleria Sylvi ovat arvokas tarinahelmi, joka onkin jo tarinatuotteistuksensa saanut. 

 Kaikilla näillä edellä esiin nostamillani kohteilla on oma TARINANSA kerrottavana.  Sitten tarvitaaan SOKKOMATKOJA ja TARINAN KERTOJIA. 

 

SUPERSALAINEN - demokratiatyhjiö ja miten se hyvinvointialueella luodaan

Perjantai 14.3.2025 - Tarja Alastalo

Kirjoitus on julkaistu Kaakonkulma- lehdessä 22.2.24

SUPERSALAINEN

Demokratiatyhjiö - ja miten se hyvinvointialueella luodaan

Ällistyttävää ja samalla silmiä avaavaa on ollut havaita, millaisen demokratiavajeen tai suorastaan demokratiatyhjiön hyvinvointialueuudistus on tuonut mukanaan.  Siinä tyhjiössä voi sitten lain nojalla toimia, miten halutaan, kuten esimerkkimme osoittaa.

Kymenlaakson Miehikkälässä toimiva pelastustoimen monitoimiyksikkö oli kaikessa hiljaisuudessa päätetty siirtää Miehikkälän paloasemalta Virojoen paloasemalle. Siirron oli valmistellut hyvinvointialueen turvallisuuslautakunta. Aluevaltuustossa asiasta oli päätetty pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen hyväksymisen yhteydessä lokakuussa.  Kummankaan toimielimen asiakirjoista ei löydy kirjausta monitoimiyksikön siirrosta.

Ensimmäinen tieto asiasta tuli Miehikkälän kuntaan joulun alla puhelinilmoituksena ilman perusteluja.  Perusteluja kunnanhallitus sai suullisesti, kun niitä erikseen pyydettiin. Samassa tilaisuudessa pyysimme saada tietoomme asiasta tehdyn päätöksen asian esittelyineen, jotta voimme kuntana hakea siihen oikaisua. Onhan kyseessä päätös, joka kohdistuu 1500 miehikkäläläisen etuun ja oikeuteen, koska se huonontaa heidän ensihoitopalvelun saantia. Tieto luvattiin toimittaa. 

Sitten tieto tuli. Hyvinvointialueen hallinnon lakimiesten linjauksen mukaan, kyseessä on ns. erillinen asia, josta hallinnollista päätöstä ei tarvitse tehdä. HVA:n hallinnon tulkinnan mukaan kunta ei ole asiassa asianosainen eikä HVA:lla ole velvollisuutta toimittaa kunnalle päätöstä.

Tätä perusteltiin seuraavasti: ”Kunnalla ei ole asianosaisen asemaa hyvinvointialueen päättäessä palvelustrategiasta ja palveluverkosta eli sillä ei ole hallintolaissa tarkoitettua asianosaisuutta päätöksestä, sillä tällaisen päätöksen ei katsottaisi vaikuttavan hyvinvointialuelain 142.1 §:ssä tarkoitetulla tavalla välittömästi kunnan etuun, oikeuteen tai velvollisuuteen.”

Todettakoon tähän, että laissa hyvinvointialueista 3.2 §:ssä sen jäsenistä todetaan, että kunta on hyvinvointialueen jäsen. No, eipä siis hätää, kuntahan voi kuitenkin hyvinvointialueen jäsenenä tehdä oikaisuvaatimuksen aluehallituksen päätösasioista.

HVA:n ensihoidon palvelutasopäätös käsiteltiin aluehallituksen kokouksessa 23.1.2024. Mutta, mitä ihmettä, pykälän tai liitteen tekstiosioissa ei ole ainuttakaan mainintaa monitoimiyksikön sijoituspaikkamuutoksesta, josta oikaisuvaatimuksen voisi tehdä. Asiaa sivuttiin vain yhteistoimintaneuvotteluja koskevan tiedonannon yhteydessä. Aluehallituksen suullisista puheista on melko paha mennä oikaisuvaatimusta tekemään.

Ei siis hallinnollista päätöstä, eikä oikaisuvaatimusmahdollisuutta. Mistään asiakirjoista ei löydy tekstiä, johon voisi tarttua. Paitsi, että voisihan sitä oikaisuvaatimuksen tehdä siitä, ettei oikaisuvaatimusta voi tehdä!

Kysymmekin, mikä irrallinen saareke kunta näissä ns. erilisissä asioissa on, jos sille ei löydy oikeutta ja mandaattia ajaa oman kuntansa asukkaiden etua ja oikeutta heidän näkökulmastaan tärkeimmissä terveyden ja turvallisuuden asioissa. Asukkaitaan vartenhan kunta on, ei hallintoa varten! 

Hyvinvointialueen asukas, tiedätkö kuinka paljon näitä supersalaisia ns. erillisiä asioita, joista ei hallinnollista päätöstä tarvitse tehdä, sinun asuinalueellasi on? Ne vain tapahtuvat. Näissä asioissa salassa tekemällä syntyy demokratiatyhjiö, jonka selittelyvastauksiin ei enää lakipykälätkään riitä. 

Tarja Alastalo, Kunnanhallituksen pj (Kesk)

Jari Heinonen, Kunnanvaltuuston pj (Kesk)

Asko Laapas, Kunnallisjärjestön pj (Kesk)

MILJOONASÄÄSTÖT- Totta vai satua

Maanantai 10.3.2025 - Tarja Alastalo

Kirjoitus on julkaistu Kaakonkulma- lehdessä 26.9.2024

MILJOONASÄÄSTÖT – Totta vai Satua

Hyvinvointialueuudistuksen ydin on ollut perusterveydenhuollon aseman vahvistamisessa ja sen myötä erikoissairaanhoitoon kohdistuvien kustannuspaineiden vähentämisessä.

Miljoonien säästöpaineissaan Kymenlaakson hyvinvointialue on valinnut toimintastrategiakseen juuri sellaisen perusterveydenhuollon kurjistamissuunnitelman, josta monet asiantuntijat ovat viime aikoina varoittaneet. Muun muassa THL:n pääjohtaja Mika Salminen ja Etelä- Karjalan hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen ovat painottaneet hyvinvointialueiden talouden tasapainottamisessa painopisteen siirtämistä perusterveydenhuollon vahvistamiseen ja lähipalvelujen saannin varmistamiseen – ei missään tapauksessa niiden karsimiseen.

Sulkemalla terveysasemia, kuten Kymenlaaksossa, ei miljoonien, eikä valtakunnan kuvassakaan miljardien säästöjä synny. Päinvastoin, vaikeasti tavoitettavien perusterveydenhuollon palvelujen myötä päivystyksen jonot ja erikoissairaanhoidon kustannukset kasvavat.

Niinpä naapurissa Etelä- Karjalan hva on katsonut miljoonia täysin vastakkaisesta näkökulmasta ja valinnut strategiakseen perusterveydenhuollon lähipalvelujen säilyttämisen jokaisessa alueen kunnassa vähintään suppealla perustason palvelutarjottimella pitääkseen erikoissairaanhoidon kulut ja päivystyksen käynnit kurissa.

Perustuslakiin perustuva ihmisten yhdenvertaisuus on Kymenlaakson hyvinvointialueella vain fraasi. Sen olemme Miehikkälässä saaneet kokea ns. kantapään kautta. Pidemmän aikaa miehikkäläläisiä on ohjattu systemaattisesti muille kuin Miehikkälän terveysasemalle, koska on haluttu käyntimäärien olevan alhaisia Miehikkälän terveysasemalla, jotta löytyy peruste sulkea se. Toisinaan syynä taas on ollut lääkäri- ja sairaanhoitajapula, joka sekään ei ole nykytiedon mukaan totta.

Mutta, kun aikoja lähiasemalle ei saa, jättää moni ajan varaamatta autottomuuden, ajokortittomuuden, julkisen liikenteen täydellisen puuttumisen tai Kela-taksin kalleuden vuoksi. Ja pian häntä kutsuvatkin kalliit palvelut; päivystys tai erikoissairaanhoito.

Miehikkälän vanhusvoittoinen väestörakenne ei myöskään suosi digipalveluiden, kuten etävastaanoton käyttöä, vaan vastaanottojen painopiste tulee olla aidoissa lääkäri/ hoitajakohtaamisissa. Niin hva:n päättäjien kuin digiluotsienkin on myös tärkeää tiedostaa, ettei digiosaaminen voi karttua niillä, jotka joutuvat valitsemaan digilaitehankinnan tai ruoan hankinnan välillä.

Oletteko muuten kuulleet, että Luumäen Taavettiin on valmistunut uusi hyvinvointiasema, jonka kapasiteetista riittää miehikkäläläisillekin. Perusterveydenhuollon palveluthan voi valita vuodeksi kerrallaan toisenkin hyvinvointialueen hyvinvointiasemalta. Tässä tapauksessa miehikkäläläinen asiakas maksaa sen mitä luumäkeläinenkin, mutta loput ”viulut” maksaakin Kymenlaakson hyvinvointialue Etelä- Karjalalle. Ja sinne humpsahtivat Miehikkälän terveysaseman sulkemisesta suunnitellut säästöt.

Mutta jatkoivathan ne hölmöläisetkin peittoa. Ottivat toisesta päästä pois ja lisäsivät toiseen päähän.

Tarja Alastalo, sairaanhoitaja YAMK

Kunnanhallituksen puheenjohtaja (Kesk), Miehikkälä

 

YKSINÄISYYDESTÄ TULOSSA UUSI KANSANSAIRAUS SUOMESSA

Lauantai 8.3.2025 - Tarja Alastalo

YKSINÄISYYDESTÄ TULOSSA UUSI KANSANSAIRAUS SUOMESSA

- KUNTA JA YHDISTYKSET YHDESSÄ  - YKSINÄISYYDEN SELÄTTÄJÄT?

 

Luin äskettäin uutisen, jossa KELAN entinnen pääjohtaja Elli Aaltonen havahdutti lukijoita todeten, että yksinäisyydestä on tulossa uusi suomalaisten kansansairaus.  Enkä ihmettele lainkaan. Jo vuosien takaa mieleeni on jäänyt lähtemättömästi artikkeli tutkimuksesta, jossa todettiin, että pahimmillaan ihmisen yksinäisyys on sitä, että hänellä on 150 puhelinnumeroa, mutta ei ketään, kenelle soittaa.

Vaikka yksinäisyys on aina yksilöllinen kokemus, huomasin jääväni pohtimaan, montakohan niitä merkityksettömiä puhelinnumeroita ihmisillä nyt onkaan toisaalta korona-ajan jäljiltä ja toisaalta huomattavasti heikentyneistä terveys- ja sosiaalipalveluista johtuen. 

Jokainen meistä on kasvanut ja kehittynyt vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Saanut elämän reppuunsa kykyjä ja taitoja, jotka voivat kehittyä vain ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Elämän varrella toisten ihmisten kohtaamisten tarve ei ole poistunut mihinkään, vaan päinvastoin tässä ajassa tarve osallisuudelle ja aidoille kohtaamisille on kasvanut entisestään.

Kolmannen sektorin toiminnalla ja vapaaehtoistyöllä on ollut vahva rooli suomalaisessa yhteiskunnassa kuntien kumppanina. Viime aikaiset valtion leikkaukset tästä tärkeästä toiminnasta ovat ajaneet yhdistykset ja järjestöt taloudellisesti ahtaalle. Suurimpina kärsijöinä ovat lopulta ne yksinäiset, ikääntyneet tai mielenterveysongelmien kanssa kamppailevat, joiden ihmiskontaktit ja mahdollisuudet tavata toisia ihmisiä ja tehdä mielekkäitä asioita kodin ulkopuolella muutoinkin ovat rajallisia.

Miehikkälässä Rateva ry:n perustoiminta ja Ite ja Yhessä -hanke  ovat tuottaneet hyvinvointia miehikkäläläisille ja virolahtelaisillekin ikäihmisille jo vuosien ajan. Kymenlaakson ikääntyneimpänä kuntana Miehikkälän tulevan valtuuston valtuutettujen on välttämätöntä ottaa kantaa näihin haasteisiin ja tukea mm Ratevaa sen tärkeässä työssä.  Tavoitteena tulee olla, ettei kuntamme alueella ole ketään, jonka yksinäisyys olisi kirjoituksen alun esimerkin kaltaisen lohdutonta. Eikä myöskään yksinäisyys- nimisen kansansairauden koettelemaa.

Niinhän se on tässäkin asiassa, että ne kunnat pärjäävät, jotka reagoivat ajoissa.