SUPERSALAINEN - demokratiatyhjiö ja miten se hyvinvointialueella luodaan

Perjantai 14.3.2025 - Tarja Alastalo

Kirjoitus on julkaistu Kaakonkulma- lehdessä 22.2.24

SUPERSALAINEN

Demokratiatyhjiö - ja miten se hyvinvointialueella luodaan

Ällistyttävää ja samalla silmiä avaavaa on ollut havaita, millaisen demokratiavajeen tai suorastaan demokratiatyhjiön hyvinvointialueuudistus on tuonut mukanaan.  Siinä tyhjiössä voi sitten lain nojalla toimia, miten halutaan, kuten esimerkkimme osoittaa.

Kymenlaakson Miehikkälässä toimiva pelastustoimen monitoimiyksikkö oli kaikessa hiljaisuudessa päätetty siirtää Miehikkälän paloasemalta Virojoen paloasemalle. Siirron oli valmistellut hyvinvointialueen turvallisuuslautakunta. Aluevaltuustossa asiasta oli päätetty pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen hyväksymisen yhteydessä lokakuussa.  Kummankaan toimielimen asiakirjoista ei löydy kirjausta monitoimiyksikön siirrosta.

Ensimmäinen tieto asiasta tuli Miehikkälän kuntaan joulun alla puhelinilmoituksena ilman perusteluja.  Perusteluja kunnanhallitus sai suullisesti, kun niitä erikseen pyydettiin. Samassa tilaisuudessa pyysimme saada tietoomme asiasta tehdyn päätöksen asian esittelyineen, jotta voimme kuntana hakea siihen oikaisua. Onhan kyseessä päätös, joka kohdistuu 1500 miehikkäläläisen etuun ja oikeuteen, koska se huonontaa heidän ensihoitopalvelun saantia. Tieto luvattiin toimittaa. 

Sitten tieto tuli. Hyvinvointialueen hallinnon lakimiesten linjauksen mukaan, kyseessä on ns. erillinen asia, josta hallinnollista päätöstä ei tarvitse tehdä. HVA:n hallinnon tulkinnan mukaan kunta ei ole asiassa asianosainen eikä HVA:lla ole velvollisuutta toimittaa kunnalle päätöstä.

Tätä perusteltiin seuraavasti: ”Kunnalla ei ole asianosaisen asemaa hyvinvointialueen päättäessä palvelustrategiasta ja palveluverkosta eli sillä ei ole hallintolaissa tarkoitettua asianosaisuutta päätöksestä, sillä tällaisen päätöksen ei katsottaisi vaikuttavan hyvinvointialuelain 142.1 §:ssä tarkoitetulla tavalla välittömästi kunnan etuun, oikeuteen tai velvollisuuteen.”

Todettakoon tähän, että laissa hyvinvointialueista 3.2 §:ssä sen jäsenistä todetaan, että kunta on hyvinvointialueen jäsen. No, eipä siis hätää, kuntahan voi kuitenkin hyvinvointialueen jäsenenä tehdä oikaisuvaatimuksen aluehallituksen päätösasioista.

HVA:n ensihoidon palvelutasopäätös käsiteltiin aluehallituksen kokouksessa 23.1.2024. Mutta, mitä ihmettä, pykälän tai liitteen tekstiosioissa ei ole ainuttakaan mainintaa monitoimiyksikön sijoituspaikkamuutoksesta, josta oikaisuvaatimuksen voisi tehdä. Asiaa sivuttiin vain yhteistoimintaneuvotteluja koskevan tiedonannon yhteydessä. Aluehallituksen suullisista puheista on melko paha mennä oikaisuvaatimusta tekemään.

Ei siis hallinnollista päätöstä, eikä oikaisuvaatimusmahdollisuutta. Mistään asiakirjoista ei löydy tekstiä, johon voisi tarttua. Paitsi, että voisihan sitä oikaisuvaatimuksen tehdä siitä, ettei oikaisuvaatimusta voi tehdä!

Kysymmekin, mikä irrallinen saareke kunta näissä ns. erilisissä asioissa on, jos sille ei löydy oikeutta ja mandaattia ajaa oman kuntansa asukkaiden etua ja oikeutta heidän näkökulmastaan tärkeimmissä terveyden ja turvallisuuden asioissa. Asukkaitaan vartenhan kunta on, ei hallintoa varten! 

Hyvinvointialueen asukas, tiedätkö kuinka paljon näitä supersalaisia ns. erillisiä asioita, joista ei hallinnollista päätöstä tarvitse tehdä, sinun asuinalueellasi on? Ne vain tapahtuvat. Näissä asioissa salassa tekemällä syntyy demokratiatyhjiö, jonka selittelyvastauksiin ei enää lakipykälätkään riitä. 

Tarja Alastalo, Kunnanhallituksen pj (Kesk)

Jari Heinonen, Kunnanvaltuuston pj (Kesk)

Asko Laapas, Kunnallisjärjestön pj (Kesk)

MILJOONASÄÄSTÖT- Totta vai satua

Maanantai 10.3.2025 - Tarja Alastalo

Kirjoitus on julkaistu Kaakonkulma- lehdessä 26.9.2024

MILJOONASÄÄSTÖT – Totta vai Satua

Hyvinvointialueuudistuksen ydin on ollut perusterveydenhuollon aseman vahvistamisessa ja sen myötä erikoissairaanhoitoon kohdistuvien kustannuspaineiden vähentämisessä.

Miljoonien säästöpaineissaan Kymenlaakson hyvinvointialue on valinnut toimintastrategiakseen juuri sellaisen perusterveydenhuollon kurjistamissuunnitelman, josta monet asiantuntijat ovat viime aikoina varoittaneet. Muun muassa THL:n pääjohtaja Mika Salminen ja Etelä- Karjalan hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen ovat painottaneet hyvinvointialueiden talouden tasapainottamisessa painopisteen siirtämistä perusterveydenhuollon vahvistamiseen ja lähipalvelujen saannin varmistamiseen – ei missään tapauksessa niiden karsimiseen.

Sulkemalla terveysasemia, kuten Kymenlaaksossa, ei miljoonien, eikä valtakunnan kuvassakaan miljardien säästöjä synny. Päinvastoin, vaikeasti tavoitettavien perusterveydenhuollon palvelujen myötä päivystyksen jonot ja erikoissairaanhoidon kustannukset kasvavat.

Niinpä naapurissa Etelä- Karjalan hva on katsonut miljoonia täysin vastakkaisesta näkökulmasta ja valinnut strategiakseen perusterveydenhuollon lähipalvelujen säilyttämisen jokaisessa alueen kunnassa vähintään suppealla perustason palvelutarjottimella pitääkseen erikoissairaanhoidon kulut ja päivystyksen käynnit kurissa.

Perustuslakiin perustuva ihmisten yhdenvertaisuus on Kymenlaakson hyvinvointialueella vain fraasi. Sen olemme Miehikkälässä saaneet kokea ns. kantapään kautta. Pidemmän aikaa miehikkäläläisiä on ohjattu systemaattisesti muille kuin Miehikkälän terveysasemalle, koska on haluttu käyntimäärien olevan alhaisia Miehikkälän terveysasemalla, jotta löytyy peruste sulkea se. Toisinaan syynä taas on ollut lääkäri- ja sairaanhoitajapula, joka sekään ei ole nykytiedon mukaan totta.

Mutta, kun aikoja lähiasemalle ei saa, jättää moni ajan varaamatta autottomuuden, ajokortittomuuden, julkisen liikenteen täydellisen puuttumisen tai Kela-taksin kalleuden vuoksi. Ja pian häntä kutsuvatkin kalliit palvelut; päivystys tai erikoissairaanhoito.

Miehikkälän vanhusvoittoinen väestörakenne ei myöskään suosi digipalveluiden, kuten etävastaanoton käyttöä, vaan vastaanottojen painopiste tulee olla aidoissa lääkäri/ hoitajakohtaamisissa. Niin hva:n päättäjien kuin digiluotsienkin on myös tärkeää tiedostaa, ettei digiosaaminen voi karttua niillä, jotka joutuvat valitsemaan digilaitehankinnan tai ruoan hankinnan välillä.

Oletteko muuten kuulleet, että Luumäen Taavettiin on valmistunut uusi hyvinvointiasema, jonka kapasiteetista riittää miehikkäläläisillekin. Perusterveydenhuollon palveluthan voi valita vuodeksi kerrallaan toisenkin hyvinvointialueen hyvinvointiasemalta. Tässä tapauksessa miehikkäläläinen asiakas maksaa sen mitä luumäkeläinenkin, mutta loput ”viulut” maksaakin Kymenlaakson hyvinvointialue Etelä- Karjalalle. Ja sinne humpsahtivat Miehikkälän terveysaseman sulkemisesta suunnitellut säästöt.

Mutta jatkoivathan ne hölmöläisetkin peittoa. Ottivat toisesta päästä pois ja lisäsivät toiseen päähän.

Tarja Alastalo, sairaanhoitaja YAMK

Kunnanhallituksen puheenjohtaja (Kesk), Miehikkälä