JUHLAPUHE KOTISEUTUJUHLASSA 2.8.2026

Maanantai 3.8.2026 - Tarja Alastalo

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Tarja Alastalo

juhlapuhe kotiseutujuhla 2.8.2026

 

Arvoisat kotiseutuperinteen ystävät ja vaalijat, hyvät miehikkäläläiset, kesäasukkaat ja kaikki kotiseutumme ystävät!

Lämpimästi tervetuloa viettämään ja herättämään henkiin Miehikkälän kotiseutujuhlaperinnettä tänne Kreivinkallion kauniiseen maisemaan. Juuri täällä kotiseutujuhlaamme on perinteisesti vietetty. Olemme nyt siis yhdessä keskellä nostalgiaa.

Kotiseutunostalgian mahdollistamisesta suuri kiitos Tanssikreivi Ry:lle, sen hallitukselle ja kaikille niille, jotka ovat osallistuneet tämän Kreivinkallion tanssilavaprojektin toteuttamiseen. Tiedän, että näihin talkoisiin ovat todella monet osallistuneet.

Itselleni tämä Kalliokosken seutu aina Kummikorvesta Pitkäkosken kansakoululle asti on lapsuudesta erityisen tuttua, kun neljä vuotta kävelin tuota tanssilavan ohi kulkevaa tietä kouluun. Sitten menin keskikouluun ja lukioon ja Vuorelan bussit kuljettivat, kuten nytkin. Hienoa, että meillä on näin pysyvää yrittäjyyttä.

Hyvät kotiseutuystävät!    

Kotiseutujuhla on yhteinen hetkemme, jolloin pysähdymme yhdessä katsomaan taaksepäin, elämään tätä päivää ja suuntaamaan katseemme kohti tulevaisuutta. Se muistuttaa meitä siitä, että kotiseutu ei ole vain paikka kartalla, Se on seudun ihmiset, raakkaat muistot, tutut maisemat, yhteiset kokemukset ja sukupolvilta toisille siirtyvät tarinat, taidot, perinteet ja elämänopit.

Miehikkälän vahvuus on aina ollut yhteisöllisyydessä. Meille yhteisöllisyys tarkoittaa etenkin toisista ihmisistä välittämistä. Täällä tunnetaan naapurit, autetaan toisia, varmistetaan, että naapurista nousee savu ja kaikki on varmasti hyvin. Joku voi pitää sitä uteliaisuutenakin, mutta näinä aikoina on helppo todeta, että sellaiseen toimintaan edellinen sukupolvi on onneksi meidät opettanut.

Hyvät kuulijat!

Moni teistä varmasti muistaa, että kotiseutumme Miehikkälän markkinointinimi on Kaakonhelmi. Muistaakseni 90 ja 2000 –lukujen vaihteessa käyttöön otettu upea nimitys, sanoisin jopa hellyttelynimi, voisi tänäkin päivänä olla paljon vahvemmin kotiseutumme tunnus. Sehän kertoo paitsi sijaintimme Suomen kartalla, myös jopa arvoituksellisesti houkuttelee saapumaan etsimään helmiämme.

Ja näitä helmiähän on moneksi. On konkreettisia, juuri nyt olemassa olevia, kuten Salpalinjamuseo, kaunis, puhdas luontomme ja luonnon ihmisen hyvinvointia tukeva monipuolinen vaikutus.  Etelä- Kymenlaakson suurin maitotila Salo-Miehikkälässä, Kymenlaakson ainut oikea kyläkauppa Suur-Miehikkälässä ja kansallista tunnustusta saanut Seppälän Lammastila, joitakin mainitakseni. Ja tietysti kulttuuri, josta tänään saamme maistiaisia paikallisten musiikin taitajien ja Purhon teatterin esittäminä.

Menneestä ajasta nousee myös monta mainitsemisen arvoista helmeä, jotka elävät enää historian tutkimuksesta ja kirjoituksesta, mutta alkavat kiehtovasti elää historiaoppaiden ja paikallisten ihmisten kertomina. Näitä ovat mm. Kalliokosken lasitehtaan historia, jonka historiakierrokset ovat olleet suosittuja ja mielenkiintoisia.

Kuten myös Donaatioaika eli paremmin tunnettu lahjoitusmaatalonpoikien historia, joka on hyvin ainutlaatuista Euroopassa. Tätä soisi enemmän tuotteistettavan historiamatkailun käyttöön.

Sitten on niitä helmiä, taiteilijoita, joiden työt ovat jääneet elämään mm tekemänsä musiikin kautta, kuten edesmenneet Reijo Taipale, Kalevi Korpi ja Erkki Pärtty.

Tätä tilaisuutta varten kyselin eri ikäisiltä miehikkäläläisiltä heidän kokemustaan kotiseudustaan ja asioista, joita he arvostavat ja pitävät tärkeinä kotiseudussaan. Tärkeimmiksi asioiksi vastaajat nostivat läheiset ihmiset ja turvallisuuden. Myös kotiseudulla syntyneet ystävyyssuhteet ja läheltä omasta kunnasta löytyvät palvelut ovat omalta osaltaan vahvistamassa yhteisön tuomaa turvallisuutta.

Vanhempien vastaajien mielestä tulevaisuudessa on tärkeää, että ikääntyessään ihminen voi asua omassa kunnassaan ja että myös mahdollinen hoitopaikka löytyy läheltä, jotta omaisten ja ystävien tapaaminen on mahdollista. Tämä tukee ikääntyneen mielen hyvinvointia ja kotiseutuyhteisöön kuulumisen kokemusta. Kokemuksia kauas omaisista sijoitetuista ikäihmisistä on runsaasti. Mainittakoon, että Palveluyhdistys Ratevalla on Miehikkälässä ikäihmisten vuokra-asuntoja tukipalveluin.

Jotkut vastaajista pitivät myös kunnan mahdollisuutta itsenäiseen päätöksentekoon tärkeänä. Hyvinvointialueuudistuksen myötä tosin menetimme paitsi oikeuden itse päättää terveyspalveluistamme, iso osa valtionosuuksistamme siirtyi hyvinvointialueelle ja myös terveysasemamme suljettiin kevättalvella 2025. Sen jälkeen on kartoitettu erilaisten palveluntarjoajien sijoittumista terveysasemalle, mutta suunnittelu on vielä ns. vaiheessa. Mutta sen haluan todeta, että Ikinä ei kannata antaa periksi, koska aina voi löytyä ideoita, joka johtavat uuteen ratkaisuun kuntalaisten hyväksi.

Hyvä yleisö! 

Viime vuosien aikana, pitkälti Venäjän hyökkäyssodan seurauksena Suomi on jakautunut hyvin voivaan länteen ja huonosti voivaan itään. Länsi-Suomen rannikkoa myötäilevälle alueelle investoidaan paljon, kun samaan aikaan investoinnit Kaakkois-Suomeen ovat paljon vähäisemmät. Tämä koskee mm tuuli- ja aurinkovoimainvestointeja.  Etenkin kaakonkulma on ottanut talouteen ja työllisyyteen kohdistuvia iskuja vastaan yli sietokyvyn, viimeisimpänä afrikkalaisen sikaruttoviruksen löytyminen Virolahdelta, jonka seurauksena maa- ja metsätalouden toimintaedellytyksiä Vi- MI- Ylämaa-alueilla rajoitetaan todella merkittävästi. Eikä rajoitusten kestosta ole tietoa. Herää myös kysymys, miten lienee rajoituksista johtuvien taloudellisten menetysten korvaamisen laita? 

Käytännössä kaikki tämä edellä kerrottu tarkoittaa vähemmän tarjolla olevaa työtä seutumme ihmisille ja korkeita työttömyyslukuja. On myös hyvä muistaa, että ihmiselle työ on kuitenkin yksi hyvinvoinnin tärkeimmistä peruspilareista.

Kotiseutuun liittyy tietty rakkaus, joka ei tarkoita pelkästään menneiden muistamista ja muistelemista. Se näkyy ennen kaikkea tämän päivän teoissa. Siinä, että pidämme huolta ympäristöstämme, toisistamme, osallistumme yhteisiin tapahtumiin, tuemme paikallisia toimijoita, yhdistyksiä ja yrittäjiä, rakennamme yhdessä sellaista Miehikkälää, josta voimme olla ylpeitä myös tulevaisuudessa.

Kotiseutuhan on parhaimmillaan vahva tunne siitä, että kuulumme johonkin. Se antaa meille juuret, mutta myös siivet. Juuret muistuttavat meitä siitä, mistä olemme tulleet. Siivet antavat rohkeutta rakentaa huomista. Kotiseutu on myös turvapaikka, Se on paikka, jonne on aina hyvä palata, vaikka ajatuksissa ja muistoissa ja josta meistä jokainen kantaa palan sydämessään, minne sitten ikinä menemmekään.

Hyvät kuulijat,

kiitän teitä osallistumisestanne ja toivotan hyvää kotiseutujuhlaa ja loppukesää.