MIEHIKKÄLÄ ERIARVOISTUVASSA SUOMESSA 2.

Perjantai 11.4.2025 - Tarja Alastalo

MIEHIKKÄLÄ ERIARVOISTUVASSA SUOMESSA 2.

Tässä blogikirjoitukseni toisessa osassa käsittelen energian tuottamisen näkökulmaa Suomen eri seutujen eriytymisen ja samalla eriarvoistumisen kehityksestä jopa kierteestä ja sen vaikutuksista. Pohdin tapahtuneiden vaikutuksia Miehikkälän kunnan näkökulmasta.

Energian tuotantoon liittyvissä investoinneissa Suomi on jakautunut aivan kahtia: hyvinvoivaan länteen ja huonosti voivaan itään. Samalla on syntynyt eriarvoistunut Suomi ja eriarvoistuneet kunnat lännessä ja idässä. Kaakkois - Suomen lisävaikeutena on ollut se, ettei valtiovalta ole halunnut mieltää Kaakkoisinta Suomea ongelma-alueeksi ja potentiaaliseksi kiinteistöverotulojen menettäjäksi.

Miehikkälän kunta oli toiveikkaana yhteistyössä Foruksen kanssa viemässä eteenpäin suurehkoa aurinkovoimalahanketta Miehikkälän Lepästensuon alueelle. Vuoden alussa mustat pilvet alkoivat kasautua hankkeen ylle, kun tanskalainen emoyhtiö joutui taloudellisiin vaikeuksiin. Samalla alkoi hankkeen seisonta- ja epätietoisuuden vaihe, jota eletään edelleen. Hankealueelle on tehty ympäristövaikutusten arviointi ja myönnetty rakennuslupa, joten hankkeen eteneminen olisi varsin mahdollista uuden toimijankin kautta, jos sellainen vain löytyisi.

Aurinkovoimalahanke on hyvä esimerkki siitä, ettei kunnan kannata koskaan jättää tulorahoitustaan yhden kortin varaan. Kun se kortti ei jostain syystä voitakaan, ollaan kunnan tulorahoituksen kannalta ehkä paikkaamattomassa tilanteessa. Tässä tapauksessa menetys on n 240 000€/vuosi kiinteistöveroja, ellei hanke etene ja toteudu.

No, sitten toiseen ääripäähän eli tuulivoimaan ja sen ylivertaiseen kiinteistöverotuottoon aurinkovoimaan verrattuna.  Pieneen 700 asukkaan Lestijärven kuntaan Keski- Pohjanmaalla on avautumassa tuulipuisto, jonka tuulimyllyjen kiinteistöverotuotto kunnalle on 3 miljoonaa € vuodessa. Lestijärvellä on siis asukkaita 1000 vähemmän kuin Miehikkälässä.

Jos Miehikkälän kunnalle tuloutuisi kiinteistöveroja tuo 3 milj. vuodessa, ei meillä olisi mitään hätää. Muutamia alueita meillä kunnassa jo olisi tuohon tarkoitukseen tarjollakin.

Mutta puolustusvoimat kieltää edelleen tuulimyllyjen rakentamisen lähellä rajaa sijaitsevien kuntien alueelle. 

Hyvä lukija, edellä kirjoitettu on toinen esimerkki eriarvoituvasta Suomesta, jossa Miehikkälän kaltainen kunta on häviäjä ja toisella puolella Suomea sijaitseva pienempi kunta voittaja siinäkin tapauksessa, että Miehikkälän aurinkovoimalahanke toteutuu, mutta tuulivoimaa ei saada.

Viime aikoina voimalaitosten kiinteistövero on noussut keskusteluun osana valtionosuusjärjestelmän uudistusta, jonka tarkoituksena on taata peruspalvelut kaikkialla Suomessa. On pohdittu pitäisikö kuntien alueella sijaitsevista voimalaitoksista saatavat kiinteistöverotulot viedä osaksi valtionosuuksien tasausjärjestelmää. Tällöin lähes kaikkien tuuli-, vesi- ja aurinkovoimaloista verotuloja saavien kuntien valtionosuuksia leikattaisiin ja rahat tasattaisiin osana valtionosuutta myös niille kunnille, joissa voimalaitoksia ei ole.