MIEHIKKÄLÄ ERIARVOISTUVASSA SUOMESSA 2.

Perjantai 11.4.2025 - Tarja Alastalo

MIEHIKKÄLÄ ERIARVOISTUVASSA SUOMESSA 2.

Tässä blogikirjoitukseni toisessa osassa käsittelen energian tuottamisen näkökulmaa Suomen eri seutujen eriytymisen ja samalla eriarvoistumisen kehityksestä jopa kierteestä ja sen vaikutuksista. Pohdin tapahtuneiden vaikutuksia Miehikkälän kunnan näkökulmasta.

Energian tuotantoon liittyvissä investoinneissa Suomi on jakautunut aivan kahtia: hyvinvoivaan länteen ja huonosti voivaan itään. Samalla on syntynyt eriarvoistunut Suomi ja eriarvoistuneet kunnat lännessä ja idässä. Kaakkois - Suomen lisävaikeutena on ollut se, ettei valtiovalta ole halunnut mieltää Kaakkoisinta Suomea ongelma-alueeksi ja potentiaaliseksi kiinteistöverotulojen menettäjäksi.

Miehikkälän kunta oli toiveikkaana yhteistyössä Foruksen kanssa viemässä eteenpäin suurehkoa aurinkovoimalahanketta Miehikkälän Lepästensuon alueelle. Vuoden alussa mustat pilvet alkoivat kasautua hankkeen ylle, kun tanskalainen emoyhtiö joutui taloudellisiin vaikeuksiin. Samalla alkoi hankkeen seisonta- ja epätietoisuuden vaihe, jota eletään edelleen. Hankealueelle on tehty ympäristövaikutusten arviointi ja myönnetty rakennuslupa, joten hankkeen eteneminen olisi varsin mahdollista uuden toimijankin kautta, jos sellainen vain löytyisi.

Aurinkovoimalahanke on hyvä esimerkki siitä, ettei kunnan kannata koskaan jättää tulorahoitustaan yhden kortin varaan. Kun se kortti ei jostain syystä voitakaan, ollaan kunnan tulorahoituksen kannalta ehkä paikkaamattomassa tilanteessa. Tässä tapauksessa menetys on n 240 000€/vuosi kiinteistöveroja, ellei hanke etene ja toteudu.

No, sitten toiseen ääripäähän eli tuulivoimaan ja sen ylivertaiseen kiinteistöverotuottoon aurinkovoimaan verrattuna.  Pieneen 700 asukkaan Lestijärven kuntaan Keski- Pohjanmaalla on avautumassa tuulipuisto, jonka tuulimyllyjen kiinteistöverotuotto kunnalle on 3 miljoonaa € vuodessa. Lestijärvellä on siis asukkaita 1000 vähemmän kuin Miehikkälässä.

Jos Miehikkälän kunnalle tuloutuisi kiinteistöveroja tuo 3 milj. vuodessa, ei meillä olisi mitään hätää. Muutamia alueita meillä kunnassa jo olisi tuohon tarkoitukseen tarjollakin.

Mutta puolustusvoimat kieltää edelleen tuulimyllyjen rakentamisen lähellä rajaa sijaitsevien kuntien alueelle. 

Hyvä lukija, edellä kirjoitettu on toinen esimerkki eriarvoituvasta Suomesta, jossa Miehikkälän kaltainen kunta on häviäjä ja toisella puolella Suomea sijaitseva pienempi kunta voittaja siinäkin tapauksessa, että Miehikkälän aurinkovoimalahanke toteutuu, mutta tuulivoimaa ei saada.

Viime aikoina voimalaitosten kiinteistövero on noussut keskusteluun osana valtionosuusjärjestelmän uudistusta, jonka tarkoituksena on taata peruspalvelut kaikkialla Suomessa. On pohdittu pitäisikö kuntien alueella sijaitsevista voimalaitoksista saatavat kiinteistöverotulot viedä osaksi valtionosuuksien tasausjärjestelmää. Tällöin lähes kaikkien tuuli-, vesi- ja aurinkovoimaloista verotuloja saavien kuntien valtionosuuksia leikattaisiin ja rahat tasattaisiin osana valtionosuutta myös niille kunnille, joissa voimalaitoksia ei ole.

MIEHIKKÄLÄ ERIARVOISTUVASSA SUOMESSA 1.

Torstai 10.4.2025 - Tarja Alastalo

MIEHIKKÄLÄ ERIARVOISTUVASSA SUOMESSA 1.

Olen kahteen seuraavaan eri blogikirjoitukseen poiminut tarkasteltavaksi kaksi näkökulmaa Suomen eri seutujen eriytymisen ja samalla eriarvoistumisen kehityksestä, jopa kierteestä ja sen vaikutuksista. Pohdin tapahtuneiden vaikutuksia Miehikkälän kunnan näkökulmasta.

Ensimmäisenä tarkasteltavana on Hyvinvointialueuudistus, jonka valmistelu alkoi jo Kymsoten aikana. Hallinnollinen eriytyminen kunnista tapahtui vuonna 2023. Tuolloin Miehikkälän kunnan tulovirrasta 9.3 miljoonaa euroa siirtyi Kymenlaakson hyvinvointialueelle. Luku sisälsi n 200 tuhatta euroa palkkaharmonisointirahoja sekä muita muutoskuluja, joita niiden kuntien ei tarvinnut maksaa, jotka siirtyivät ilman kuntayhtymävälivaihetta hyvinvointialueeseen.

Suorat ja pysyvät rahasiirrot 8,9 milj. sisälsivät Miehikkälän kunnan saamista valtionosuuksista lähes 80 % eli 6,2, milj. ja sen lisäksi verotuloja 2,7 milj. euroa Miehikkälän kunnalta Hva:lle vuoden -23 tasossa. Taustalla oli hyvinvointilain valtuutus: kaikki maksavat suhteessa saman verran.

Mitä sillä rahalla on saatu/saadaan vai onko parempi kertoa mitä sillä rahalla on viety?

Kun kunta aiemmin oli tuottanut perusterveydenhuollon palvelut n. 35 % edullisemmin kuin muu Kymenlaakso, ja voinut käyttää tuon säästyneen rahan muuhun kunnan toimintaan.  Nyt kunta joutui sopeuttamisen uralle muun toiminnan osalta.  

Sen lisäksi kunta on nyt joutunut taistelemaan lähipalveluistaan: ambulanssimonitoimiyksiköstä, kuntosalilaitteistaan, laboratoriopalveluistaan ja omasta terveyskeskuksestaan. Joista niistäkin oli nykyinen Hyvinvointialueen valtuusto päättänyt jo kesällä -23, että terveysasemien määrä vähennetään 13 asemasta 7 asemaan. Jota päätöstä lienee rukattu vieläkin tiukemmaksi eli 5 asemaan.

Samaan aikaan naapurissa Etelä- Karjalan hva säilyttää kaikissa kunnissa vähintään suppean perustason palvelun eli lääkärin-, hoitajan-, laboratorion-, hammashuollon ja kuntoutuksen palvelut.

Hyvät lukijat, edellä kirjoitetut tapahtumat eivät mielestäni ole esimerkki tasa-arvoisesta eivätkä yhdenvertaisesta vaan Miehikkälän näkökulmasta röyhkeän epäoikeudenmukaisesta ja eriarvoistavasta toiminnasta. 

Onko tässä taustalla suuri keskittämispolitiikka? Saada ihmiset muuttamaan palvelujen perässä keskuskaupunkeihin, kun palvelut viedään pois reuna-alueilta ja kaikesta tulee todella vaikeaa?

Perusterveydenhuollon palvelujen katoaminen kunnasta vaikuttaa merkittävästi kunnan vetovoimaan, mutta erityisesti pitovoimaan ja elinvoimaan. Vaikeina aikoina ihmiset hakevat elämäänsä erityisesti vakautta. Tietoa siitä mistä saan palveluni, kun niitä tarvitsen. Missä minun siis kannattaa asua, jotta saan palveluni helposti. Suurena vaarana on, että kunta menettää asukkaitaan ja verotulojaan, ellei tilanteeseen saada muutosta tavalla tai toisella.