MILJOONASÄÄSTÖT- Totta vai satua

Maanantai 10.3.2025 - Tarja Alastalo

Kirjoitus on julkaistu Kaakonkulma- lehdessä 26.9.2024

MILJOONASÄÄSTÖT – Totta vai Satua

Hyvinvointialueuudistuksen ydin on ollut perusterveydenhuollon aseman vahvistamisessa ja sen myötä erikoissairaanhoitoon kohdistuvien kustannuspaineiden vähentämisessä.

Miljoonien säästöpaineissaan Kymenlaakson hyvinvointialue on valinnut toimintastrategiakseen juuri sellaisen perusterveydenhuollon kurjistamissuunnitelman, josta monet asiantuntijat ovat viime aikoina varoittaneet. Muun muassa THL:n pääjohtaja Mika Salminen ja Etelä- Karjalan hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen ovat painottaneet hyvinvointialueiden talouden tasapainottamisessa painopisteen siirtämistä perusterveydenhuollon vahvistamiseen ja lähipalvelujen saannin varmistamiseen – ei missään tapauksessa niiden karsimiseen.

Sulkemalla terveysasemia, kuten Kymenlaaksossa, ei miljoonien, eikä valtakunnan kuvassakaan miljardien säästöjä synny. Päinvastoin, vaikeasti tavoitettavien perusterveydenhuollon palvelujen myötä päivystyksen jonot ja erikoissairaanhoidon kustannukset kasvavat.

Niinpä naapurissa Etelä- Karjalan hva on katsonut miljoonia täysin vastakkaisesta näkökulmasta ja valinnut strategiakseen perusterveydenhuollon lähipalvelujen säilyttämisen jokaisessa alueen kunnassa vähintään suppealla perustason palvelutarjottimella pitääkseen erikoissairaanhoidon kulut ja päivystyksen käynnit kurissa.

Perustuslakiin perustuva ihmisten yhdenvertaisuus on Kymenlaakson hyvinvointialueella vain fraasi. Sen olemme Miehikkälässä saaneet kokea ns. kantapään kautta. Pidemmän aikaa miehikkäläläisiä on ohjattu systemaattisesti muille kuin Miehikkälän terveysasemalle, koska on haluttu käyntimäärien olevan alhaisia Miehikkälän terveysasemalla, jotta löytyy peruste sulkea se. Toisinaan syynä taas on ollut lääkäri- ja sairaanhoitajapula, joka sekään ei ole nykytiedon mukaan totta.

Mutta, kun aikoja lähiasemalle ei saa, jättää moni ajan varaamatta autottomuuden, ajokortittomuuden, julkisen liikenteen täydellisen puuttumisen tai Kela-taksin kalleuden vuoksi. Ja pian häntä kutsuvatkin kalliit palvelut; päivystys tai erikoissairaanhoito.

Miehikkälän vanhusvoittoinen väestörakenne ei myöskään suosi digipalveluiden, kuten etävastaanoton käyttöä, vaan vastaanottojen painopiste tulee olla aidoissa lääkäri/ hoitajakohtaamisissa. Niin hva:n päättäjien kuin digiluotsienkin on myös tärkeää tiedostaa, ettei digiosaaminen voi karttua niillä, jotka joutuvat valitsemaan digilaitehankinnan tai ruoan hankinnan välillä.

Oletteko muuten kuulleet, että Luumäen Taavettiin on valmistunut uusi hyvinvointiasema, jonka kapasiteetista riittää miehikkäläläisillekin. Perusterveydenhuollon palveluthan voi valita vuodeksi kerrallaan toisenkin hyvinvointialueen hyvinvointiasemalta. Tässä tapauksessa miehikkäläläinen asiakas maksaa sen mitä luumäkeläinenkin, mutta loput ”viulut” maksaakin Kymenlaakson hyvinvointialue Etelä- Karjalalle. Ja sinne humpsahtivat Miehikkälän terveysaseman sulkemisesta suunnitellut säästöt.

Mutta jatkoivathan ne hölmöläisetkin peittoa. Ottivat toisesta päästä pois ja lisäsivät toiseen päähän.

Tarja Alastalo, sairaanhoitaja YAMK

Kunnanhallituksen puheenjohtaja (Kesk), Miehikkälä