MIEHIKKÄLÄ ERIARVOISTUVASSA SUOMESSA 2.

Perjantai 11.4.2025 - Tarja Alastalo

MIEHIKKÄLÄ ERIARVOISTUVASSA SUOMESSA 2.

Tässä blogikirjoitukseni toisessa osassa käsittelen energian tuottamisen näkökulmaa Suomen eri seutujen eriytymisen ja samalla eriarvoistumisen kehityksestä jopa kierteestä ja sen vaikutuksista. Pohdin tapahtuneiden vaikutuksia Miehikkälän kunnan näkökulmasta.

Energian tuotantoon liittyvissä investoinneissa Suomi on jakautunut aivan kahtia: hyvinvoivaan länteen ja huonosti voivaan itään. Samalla on syntynyt eriarvoistunut Suomi ja eriarvoistuneet kunnat lännessä ja idässä. Kaakkois - Suomen lisävaikeutena on ollut se, ettei valtiovalta ole halunnut mieltää Kaakkoisinta Suomea ongelma-alueeksi ja potentiaaliseksi kiinteistöverotulojen menettäjäksi.

Miehikkälän kunta oli toiveikkaana yhteistyössä Foruksen kanssa viemässä eteenpäin suurehkoa aurinkovoimalahanketta Miehikkälän Lepästensuon alueelle. Vuoden alussa mustat pilvet alkoivat kasautua hankkeen ylle, kun tanskalainen emoyhtiö joutui taloudellisiin vaikeuksiin. Samalla alkoi hankkeen seisonta- ja epätietoisuuden vaihe, jota eletään edelleen. Hankealueelle on tehty ympäristövaikutusten arviointi ja myönnetty rakennuslupa, joten hankkeen eteneminen olisi varsin mahdollista uuden toimijankin kautta, jos sellainen vain löytyisi.

Aurinkovoimalahanke on hyvä esimerkki siitä, ettei kunnan kannata koskaan jättää tulorahoitustaan yhden kortin varaan. Kun se kortti ei jostain syystä voitakaan, ollaan kunnan tulorahoituksen kannalta ehkä paikkaamattomassa tilanteessa. Tässä tapauksessa menetys on n 240 000€/vuosi kiinteistöveroja, ellei hanke etene ja toteudu.

No, sitten toiseen ääripäähän eli tuulivoimaan ja sen ylivertaiseen kiinteistöverotuottoon aurinkovoimaan verrattuna.  Pieneen 700 asukkaan Lestijärven kuntaan Keski- Pohjanmaalla on avautumassa tuulipuisto, jonka tuulimyllyjen kiinteistöverotuotto kunnalle on 3 miljoonaa € vuodessa. Lestijärvellä on siis asukkaita 1000 vähemmän kuin Miehikkälässä.

Jos Miehikkälän kunnalle tuloutuisi kiinteistöveroja tuo 3 milj. vuodessa, ei meillä olisi mitään hätää. Muutamia alueita meillä kunnassa jo olisi tuohon tarkoitukseen tarjollakin.

Mutta puolustusvoimat kieltää edelleen tuulimyllyjen rakentamisen lähellä rajaa sijaitsevien kuntien alueelle. 

Hyvä lukija, edellä kirjoitettu on toinen esimerkki eriarvoituvasta Suomesta, jossa Miehikkälän kaltainen kunta on häviäjä ja toisella puolella Suomea sijaitseva pienempi kunta voittaja siinäkin tapauksessa, että Miehikkälän aurinkovoimalahanke toteutuu, mutta tuulivoimaa ei saada.

Viime aikoina voimalaitosten kiinteistövero on noussut keskusteluun osana valtionosuusjärjestelmän uudistusta, jonka tarkoituksena on taata peruspalvelut kaikkialla Suomessa. On pohdittu pitäisikö kuntien alueella sijaitsevista voimalaitoksista saatavat kiinteistöverotulot viedä osaksi valtionosuuksien tasausjärjestelmää. Tällöin lähes kaikkien tuuli-, vesi- ja aurinkovoimaloista verotuloja saavien kuntien valtionosuuksia leikattaisiin ja rahat tasattaisiin osana valtionosuutta myös niille kunnille, joissa voimalaitoksia ei ole.

MIEHIKKÄLÄ ERIARVOISTUVASSA SUOMESSA 1.

Torstai 10.4.2025 - Tarja Alastalo

MIEHIKKÄLÄ ERIARVOISTUVASSA SUOMESSA 1.

 

Olen kahteen seuraavaan eri blogikirjoitukseen poiminut tarkasteltavaksi kaksi näkökulmaa Suomen eri seutujen eriytymisen ja samalla eriarvoistumisen kehityksestä, jopa kierteestä ja sen vaikutuksista. Pohdin tapahtuneiden vaikutuksia Miehikkälän kunnan näkökulmasta.

Ensimmäisenä tarkasteltavana on Hyvinvointialueuudistus, jonka valmistelu alkoi jo Kymsoten aikana. Hallinnollinen eriytyminen kunnista tapahtui vuonna 2023. Tuolloin Miehikkälän kunnan tulovirrasta 9.3 miljoonaa euroa siirtyi Kymenlaakson hyvinvointialueelle. Luku sisälsi n 200 tuhatta euroa palkkaharmonisointirahoja sekä muita muutoskuluja, joita niiden kuntien ei tarvinnut maksaa, jotka siirtyivät ilman kuntayhtymävälivaihetta hyvinvointialueeseen.

Suorat ja pysyvät rahasiirrot 8,9 milj. sisälsivät Miehikkälän kunnan saamista valtionosuuksista lähes 80 % eli 6,2, milj. ja sen lisäksi verotuloja 2,7 milj. euroa Miehikkälän kunnalta Hva:lle vuoden -23 tasossa. Taustalla oli hyvinvointilain valtuutus: kaikki maksavat suhteessa saman verran.

Mitä sillä rahalla on saatu/saadaan vai onko parempi kertoa mitä sillä rahalla on viety?

Kun kunta aiemmin oli tuottanut perusterveydenhuollon palvelut n. 35 % edullisemmin kuin muu Kymenlaakso, ja voinut käyttää tuon säästyneen rahan muuhun kunnan toimintaan.  Nyt kunta joutui sopeuttamisen uralle muun toiminnan osalta.  

Sen lisäksi kunta on nyt joutunut taistelemaan lähipalveluistaan: ambulanssimonitoimiyksiköstä, kuntosalilaitteistaan, laboratoriopalveluistaan ja omasta terveyskeskuksestaan. Joista niistäkin oli nykyinen Hyvinvointialueen valtuusto päättänyt jo kesällä -23, että terveysasemien määrä vähennetään 13 asemasta 7 asemaan. Jota päätöstä lienee rukattu vieläkin tiukemmaksi eli 5 asemaan.

Samaan aikaan naapurissa Etelä- Karjalan hva säilyttää kaikissa kunnissa vähintään suppean perustason palvelun eli lääkärin-, hoitajan-, laboratorion-, hammashuollon ja kuntoutuksen palvelut.

Hyvät lukijat, edellä kirjoitetut tapahtumat eivät mielestäni ole esimerkki tasa-arvoisesta eivätkä yhdenvertaisesta vaan Miehikkälän näkökulmasta röyhkeän epäoikeudenmukaisesta ja eriarvoistavasta toiminnasta. 

Onko tässä taustalla suuri keskittämispolitiikka? Saada ihmiset muuttamaan palvelujen perässä keskuskaupunkeihin, kun palvelut viedään pois reuna-alueilta ja kaikesta tulee todella vaikeaa?

Perusterveydenhuollon palvelujen katoaminen kunnasta vaikuttaa merkittävästi kunnan vetovoimaan, mutta erityisesti pitovoimaan ja elinvoimaan. Vaikeina aikoina ihmiset hakevat elämäänsä erityisesti vakautta. Tietoa siitä mistä saan palveluni, kun niitä tarvitsen. Missä minun siis kannattaa asua, jotta saan palveluni helposti. Suurena vaarana on, että kunta menettää asukkaitaan ja verotulojaan, ellei tilanteeseen saada muutosta tavalla tai toisella.

 

MIEHIKKÄLÄN HERKUT JA ELÄMYKSET

Tiistai 8.4.2025 - Tarja Alastalo

MIEHIKKÄLÄN HERKUT ja ELÄMYKSET

- Makumuistoja ja luontoelämyksiä

Etelä- Kymenlaakson elinkeinostrategiassa kehotetaan uskomaan itseensä ja tekemään omannäköistä.

Paikallisten ruokaherkkujen puolella Miehikkälässä on ainakin kaksi omannäköistä menuta tarjolla tilauksesta. Menuissa korostuvat paikalliset luonnon antimet ja lähellä kasvatetut raaka-aineet. Vanhempi niistä on nimeltään Miehikkälän Menu, jonka valmistajaksi tiedän ainakin Minna Karhun. 

Toinen on parin vuoden ikäinen Kymenlaakson menuna tunnettu Seppälän lammastilan menu, jota valmistaa taas lammastilan emäntä Anu Turu.  

Nykyään yhä useammat nuoretkin ovat kiinnostuneet metsämarjojen poiminnasta, metsässä samoilusta, sieniretkistä, kalastuksesta, laavukahvittelusta tai ylipäänsä kosketuksesta luontoon. Sellaiseen Miehikkälä tarjoaa mahtavat mahdollisuudet.

Moni ei ole saanut ahventa onkeensa sitten lapsuusajan, saatikka soutanut venettä kymmeniin vuosiin. Kalastukseen mm Säästöpirtti ja Pitkälampi ovat oiva kohde.

Luontokokemukseen voi mainiosti yhdistää Pitkäkoski- Kalliokoski- Suur- Miehikkälä - Lapjärvi - Salo- Miehikkälä rengasreitin kohteet.  Reittiä voi kulkea jalan, polkupyörällä tai autolla.  Reitin varrella voi piipahtaa kahvilla aidossa Suur -Miehikkälän kyläpuodissa, jollaiset ovat Suomessa katoavaa kulttuuriperintöä.

Reitin varrella Miehikkälän Lahjoitusmaatalonpoikien historia on puolestaan Euroopan mittakaavassa aivan ainutlaatuista historiaa idän ja lännen välissä. Vastaavanlaista donaatiohistoriaa ei löydy mistään muualta Suomesta eikä mistään muualta Euroopasta.

Siksi sillä on mahtava potentiaali kasvaa todella suureksi historiamatkailun ilmiöksi! Miettikää mikå mahdollisuus!!!

 

LABORATORIOPALVELUT APRILLIPÄIVÄN TILAISUUDEN KUUMA PERUNA

Lauantai 5.4.2025 - Tarja Alastalo

LABORATORIOPALVELUT KUUMANA PERUNANA – EIKÄ SYYTTÄ

Laboratorioaikoja puuttuu 10 tuntia Miehikkälä - Virolahti alueella.

Aprillipäivänä tällä viikolla Eläkeliiton Miehikkälän yhdistys järjesti kaikille avoimen keskustelutilaisuuden kuntalaisille Miehikkälän koulukeskuksessa. Toimin tilaisuuden juontaja, ennalta saatujen yleisökysymysten kokoajana ja niiden esittäjänä.

Aiheina olivat perusterveyenhuollon palvelut terveysaseman lakkauttamisen jälkeen sekä vanhusten palvelut.Vastaajina Kymenlaakson hyvinvointialueen puolelta olivat tulosaluejohtajat Kari Kristeri, Mia Liitola, Mervi Takala ja Kaisa Tuuri sekä ylihoitajat Tanja Metsola ja Tanja Tulkki.

Yleisöä paikalla oli yli 120 henkilöä kuuntelemassa, kysymässä ja tietoa palveluiden nykyhetkestä hakemassa. Lämmin kiitos kaikille ennakkoon kysymyksiä lähettäneille, soittaneille sekä niitä paikan päällä esittäneille sekä yhdistyksen työryhmälle.  

LABORATORIOPALVELUT NOUSIVAT ILLAN KUUMAKSI PERUNAKSI - EIKÄ SUOTTA.

Terveysasema suljettiin 17.3. ja samalla laboratoriopalvelut vähennettiin Miehikkälä - Virolahti-alueella 20 tunnista 6 tuntiin viikossa.

Miehikkälässä vähennys 17.3. alkaen oli 8 tunnista 2 tuntiin ja Virolahdella taas 12 tunnista 4 tuntiin viikossa. Perusteena on pidetty vain n. 80 % käyttöastetta kummallakin terveysasemalla.

Mikä peruste tämä on ollut siirtymiseen palvelujen vähentämiseen? Ei ainakaan kuntalaisten palvelutarpeeseen perustuva, jonka tulee olla Hyvinvointialueen keskeinen tehtävä.

Jos 100% käyttöastetta haetaan, MI- Vi alueen asukkaiden laboratoriopalvelutarve on 16 tuntia viikossa. NYT SIIS PUUTTUU 10 TUNTIA labrapalvelua. 

MIHIN TÄMÄ VÄHENNYS ON NYT KÄTÄNNÖSSÄ JOHTANUT?

Kahden viikon kuluttua terveysaseman sulkeutumisesta (tilanne 1.4.) ensimmäiset vapaat ajat laboratorioon löytyvät 5 viikon kuluttua eli toukokuun alkupuolella. Tilanne oli sama Miehikkälän ja Virolahden laboratoriopisteissä. Tämän kerrannaisseurauksena myös laboratoriopalvelut Haminassa ovat pahoin ruuhkautuneet. Kerrotun mukaan jonotusaika HAMINASSA on 3- 4 tuntia ajan varanneellekin. Resursseja Haminaan ei ole lisätty. Sen sijaan 17.3. on mm Kotkassa Pasaatiin avattu viitenä päivänä 2 tuntia auki oleva lisälaboratorioresurssi.

Jonotuskierre kertaantuu siis jatkuvasti. Nythän tilanteessa ollaan vasta alussa, vain 2 viikkoa aikaa on kulunut. 

Tämä johtaa siihen, etteivät lääkärit voi määrätä hoitoa tilanteissa, joissa laboratoriovastauksia ei ole. Sen seurauksena pelkona on, että alueen erinomaiset lääkärit  turhautuvat ja siirtyvät pois vaikkapa yksityiselle puolelle.  

Mihin menevät ne ihmiset esim syöpäpotilaat, joiden tulee käydä labrassa viikoittain? Entä ne, joilla labravastaus tulee olla huomenna, kun operaatio odottaa, mutta aikoja ei ole? Lisäksi pienituloiselle eläkeläiselle on suuri taloudellinen rasitus mennä Kela -taksilla Haminaan, kun ei omaan kuntaan palveluihin pääse.

Onko tämä Hyvinvointialueen nykytoiminnan tarkoitus, keskittämispolitiikka, jotta ihmiset muuttaisivat palvelujen perässä, kun kaikki muuttuu todella vaikeaksi?

Hyvinvointialueen tulosaluejohtaja Kari Kristeri vastasi kysymyksiin, ettei ” laboratoriopalvelujen kilpailutus mennyt kuin Strömsjössä. Laboratoriopalvelut ostetaan ja ne tuottaa HUSLAB.”

Tähän väliin kysyin, että vaikka hyvinvointialue ostaisi palvelun ulkopuoliselta tuottajalta, eikö hyvinvointialue kuitenkin viime kädessä ole vastuussa siitä, että palvelut toimivat ja hoidon toteuttaminen on mahdollista. Kristeri myönsi asian näin olevan.

Kari Kristeri myös lupasi, että mikäli joku miehikkäläläinen menee labravastaanottoon sinä Miehikkälän viikon ainoana labrapäivänä ja hänen on saatava vastaukset, paikalla oleva näytteiden ottaja ne myös ottaa, vaikka klo olisi jo ohittanut takarajan klo 11:00. Näin Kristerin mukaan on Huslabin kanssa sovittu.

Joten toimitaan siis jatkossa kuten hän lupasi. Mutta ei missään tapauksessa lopeteta Hyvinvointialueen painostamista ja ongelmien esiinnostamista. Palvelut tulee saada kohdalleen - eriarvoistumista ei pidä hyväksyä.