ELINVOIMAINEN MIEHIKKÄLÄ -LEHTI VALMISTUMASSA

Torstai 27.3.2025 - Tarja Alastalo

ELINVOIMAINEN MIEHIKKÄLÄ- LEHTI VALMISTUMASSA

 

Eilen oli hyvä päivä. Viimeiset Elinvoimainen Miehikkälä - lehden materiaalit lähtivät sivujen tekijälle Kouvolaan. Joulukuussa alkanut lehtitoimikunnan iso urakka on nyt aivan loppusuoralla. Saamme vielä sivut oikoluettaviksi, jonka jälkeen lehti lähtee painoon 2.5.25 ja on jaossa kaikille Miehikkälän kuntalaisille toukokuun puolivälissä.

Lehtitoimikunnan puheenjohtajana kiitän jo tässä vaiheessa kaikkia lehden tekoon osallistuneita. Yhteistyön voima on kuin nuotio, mitä useampi siihen puhaltaa, sen voimakkaammin se hehkuu, sen toukokuussa ilmestyvä lehti todistaa.

Päämäärämme on ollut tehdä näkyväksi miehikkäläläistä osaamista, palveluitamme, yrittäjyyttämme ja yhteisöjen toimintaa kokoamalla tämä kaikki yksiin kansiin. Tulemme yhdessä näyttämään, että Miehikkälä on paljon muutakin kuin luonnon rauhaa tai panssarivaunu katoksessa, kuten Antti Kaikkonen eilen vaalitentissä sanoi. Kiitos siitä innostuksesta, kiinnostuksesta ja paneutumisesta, jota jokainen ilmoittaja, jutun tekijä ja mainostaja on osoittanut.

Uskallan myös todeta, että Miehikkälän Kehittämissäätiön hallitus Lehtitoimikuntana (Tarja Alastalo, Pekka Lehtola, Vesa Maaskola, Jarmo Ristola, Raimo Ukkola ja Tuula Suomalainen) on tehnyt ison teon sillä elinvoiman työsaralla, jonka jatkoraivaamista Miehikkälä tarvitsee.

 

VIEDÄÄN TUHKATKIN PESÄSTÄ

Maanantai 24.3.2025 - Tarja Alastalo

Kirjoitus on julkaistu Kaakonkulma- lehdessä 9.1.2025

VIEDÄÄN TUHKATKIN PESÄSTÄ - KUNTOSALILAITTEET VARASTOON KOUVOLAAN

Kymenlaakson hyvinvointialueen aluehallitus on kokouksessaan 16.12. 2024 äänin 7-3 päättänyt lakkauttaa Elimäen, Jaalan ja Miehikkälän terveysasemat 1.1.2025.

Tähän liittyen jo aiemmin hyvinvointialueen ja Miehikkälän kunnan välisissä neuvotteluissa hyvinvointialueen edustajat ilmoittivat, että mikäli terveysasematoiminta Miehikkälässä lakkaa, päättyvät myös fysioterapiapalvelut Kunilan tiloissa ja siellä sijaitsevat kuntosalilaitteet tullaan siirtämään Kouvolaan varastotiloihin.

Tämän lisäksii hva:lta ilmoitettiin, että Kunilan piha-alueella sijaitsevat ulkokuntosalilaitteetkin olisivat hyvinvointialueen omaisuutta ja tullaan hakemaan pois helmikuun loppuun mennessä. Tämä peruttiin myöhemmin.

Hyvinvointialue on Kunilan osalta Miehikkälän kunnan vuokralainen. Miehikkälän kunta on hankkinut Kunilan kuntosalilaitteet vuonna 2012 osana Kunilan investointihanketta.Ulkokuntosalilaitteet taas on hankittu kunnalle osoitetun Jaakko Jokelan jäämistön varoilla.

Hyvinvointialue siis katsoo, että kuntosalilaitteet ovat sen omaisuutta ja se voi päättää omaisuudestaan haluamallaan tavalla välittämättä siitä, mitä vaikutuksia siirrolla on alueen väestön hyvinvoinnin edistämistoimiin tai oikeudenmukaisuuden kokemukseen. Näitä taustoja vasten hva:n toiminta on vähintäänkin röyhkeää – viedään tuhkatkin pesästä- toimintaa. Tällaista toimintaa ei voi hyväksyä.

Miehikkälän kunnan väestön ikärakenne on hyvinvointialueen ikääntynein. Lisäksi Kaakon kaksikon perusterveydenhuollon yhteistyön kautena mm molempien kuntien pitkään sairastaneet mielenterveyskuntoutujat ja erityishuollon asiakkaat siirtyivät asumaan Miehikkälässä sijaitseviin asumisyksiköihin.

Miehikkälässä on kaksi kuntosalia: Palveluyhdistys Ratevan ja Kunilan kuntosalit. Ratevan kuntosalin laitteet eivät ole helppokäyttöisiä ja soveltuvat siten nuorille, työikäisille, voimaharjoittelijoille ja urheilijoille.

Kunilan laitteet taas ovat paineilmalla toimivia helppokäyttölaitteita, jotka soveltuvat ikääntyneille, liikuntarajoitteisille, muutoin vammaisille sekä lihaskuntoharjoittelua aloittaville kuntalaisille. Nämä 13 vuotta vanhat kuntosalilaitteet ovat olleet edellä mainittujen ryhmien ahkerassa käytössä niin kuntosaliryhmissä kuin yksilöharjoitteissakin.

Kymenlaakson palvelustrategiassa 2023-2025 palvelutasosta todetaan, että palveluiden saatavuutta parannetaan etenkin ennaltaehkäisevien palveluiden osalta. Hva:n toiminta Miehikkälässä osoittaa, että hyvinvoinnin edistäminen on sen arjen toiminnassa vain sanoja paperilla.

Miehikkälässä katsomme, että hyvinvointialueen ja kunnan yhteinen erityinen vastuu on kaikin tavoin varmistaa ikääntyvien ja muiden liikunnan näkökulmasta erityisryhmien omaehtoinen mahdollisuus ylläpitää lihaskuntoaan ja sitä kautta kokea osallisuutta ja mielen hyvinvointia. Samalla voidaan merkittävästi ehkäistä ikääntyneen raskaisiin palveluihin ajautumista. Näiden näkökulmien ymmärrys tulee olla kristallin kirkasta myös hyvinvointialueen eri päätöksentekotasoilla.

Tarja Alastalo Kunnanhallituksen pj, KESK.

Leena Kataikko Vammaisneuvoston vpj, KESK.

 

Kommentti: Kymenlaakson aluehallituksen kokouksessa 21.1.25, saatu päätös, että pääosa Kunilan kuntosalilaitteista jää Miehikkälään Kunilan tilohin- siis entisille paikoilleen. Siihen tarvittiin henkilökohtaisia yhteydenottoja ja keskusteluja useiden aluehallituksen jäsenten kanssa.

 

SÄÄSTÄMINEN RIITTÄÄ- KASVUN KAUTTA ELINVOIMAA

Lauantai 22.3.2025 - Tarja Alastalo

SÄÄSTÄMINEN RIITTÄÄ - KASVUN KAUTTA ELINVOIMAA KUNTAAN

 Tuetaan paikallista yrittäjyyttä

Pienen kunnan ja sen kuntalaisten näkökulmasta tulevat vuodet eivät tule olemaan helppoja. Silti säästämisellä on rajansa ja jatkossa elinvoimaa tuleekin hakea kasvun kautta. Kasvua voivat tuottaa sekä pienyrittäjyyden kasvu, että työllisyyden vahvistuminen.

Kasvun näkökulmasta Elinvoimainen Miehikkälä lehden teko onkin ollut näköalapaikka miehikkäläläiseen yrittäjyyteen. Tänään olemme laatineet erilaisista kunnan alueella sijaitsevista yritystoiminnoista palveluhakemiston. Sen laadinnassa oli mieluisaa huomata, että monen yrittäjän toiminta tuottaa useaa erilaista palvelua ja sijoittuu siten eri palvelualojen yläotsikoiden alle. Samalla piirtyi myös hyvä kuva siitä, millaisia palveluyrityksiä meiltä puuttuu tai niitä on ehkä liian vähän.

Myös meidän kuntalaisten omalla ostokäyttäytymisellä ja omasta kunnasta saatavien palvelujen suosimisella on paljon merkitystä. Matkailijat taas etsivät omannäköistä Miehikkälää. Sellaisia tuotteita ja elämyksiä, joita ei muualta saa. Juuri siksi on tärkeää, että paikallisten yrittäjien tuotteet palautetaan museomyymälään. Käyttämällä yrittäjiemme palveluita ja palauttamalla paikalliset tuotteet museolle, tuemme yrittäjiämme ja viestimme, että arvostamme heidän yrittäjätyötään.

IHMISET RAKASTAVAT TARINOITA

Tiistai 18.3.2025 - Tarja Alastalo

IHMISET RAKASTAVAT TARINOITA

- Sokkomatkoja ja tarinankertojia

Mielestäni miehikkäläisen tarinamatkailun kasvuun ja kehittymiseen on suurta tarvetta. Ihmisisillä on kiinnostusta kaikkeen alkuperäiseen ja yksinkertaieen. Mutta, jotta voi vastata kysyntään, tulee olla tuotteita, joiden kautta kysyntää voi syntyä. Punainen lanka on aina TARINA.

Tarinallisia ideoita miehikkäläläiselle matkailuyrittäjyydelle kyllä löytyy:   

* Väinö Linnan romaani Tuntematon sotilas on kansalliseepos, jonka tuntevat kaikki suomalaiset. Voisiko esim. kesäisin jossain lähellä Salpalinjaa vaikka museolla sijaita pieni kahvila, jossa asiakkaalta kysyttäisiin ”Haluatko tänään istua Hietasen, Rokan, Koskelan vai Linnan pöydässä?” Tarjoilijana voisi esiintyä lottapukuinen Kerttu Seuri, sittemmin Linna. 

* Kalliokosken lasitehtaasta ja lasitehtaan kylästä voitaisiin tehdä pienoismalli, jonka ympärille syntyy kiehtovia ja tarinoita lasitehtaan aikaisista ihmisistä. Tarinan aihioita voi ottaa Laila Hietamiehen romaanista Maan väkevät lapset.

* Kalliokoskella lähellä lasitehtaan muistomerkkiä sijaitsevalla Kreivinkallion lavalla on upea menneisyys. Tarinana sillä voisi olla yhtä lailla hurmaava tulevaisuus. Jouko Pärtty kuvasi tarinaa veljensä Erkin muistokirjoituksessa. Erkki Pärtty esiintyi useiden vuosien ajan yhdessä legendaarisen Reijo Taipaleen kanssa Kreivinkallion lavalla. Tästäkin syntysisi varmasti paljon kiinostavia tarinoita matkailijoille.

* Jos ei enää Kreivinkallion lavalla, niin Myllylammen lavalla voisi järjestää kesäisin tangotarinakahviloita, joihin yleisö tulisi tilaten itselleen tangokahvilasta pöydän. Tangoja vosi esittää upeaääninen Jarmo Ranta tai tangokuningas Jukka Hallikainen, joilta tarinan kerrontakin kyllä sujuu.

* Seppälän lammastilalla on taas toisenlainen tarinansa kerrottavana. Tilan historiasta nykypäivän monimuotoiseen yrittäjyystarinaan, jota lampaat ja suloiset karitsat todentavat. Kruununa myymälän lammastuoteet ja maittava nyhtökaritsa -ateria.

* Hauhian mylly ja Galleria Sylvi ovat arvokas tarinahelmi, joka onkin jo tarinatuotteistuksensa saanut. 

 Kaikilla näillä edellä esiin nostamillani kohteilla on oma TARINANSA kerrottavana.  Sitten tarvitaaan SOKKOMATKOJA ja TARINAN KERTOJIA. 

 

SUPERSALAINEN - demokratiatyhjiö ja miten se hyvinvointialueella luodaan

Perjantai 14.3.2025 - Tarja Alastalo

Kirjoitus on julkaistu Kaakonkulma- lehdessä 22.2.24

SUPERSALAINEN

Demokratiatyhjiö - ja miten se hyvinvointialueella luodaan

Ällistyttävää ja samalla silmiä avaavaa on ollut havaita, millaisen demokratiavajeen tai suorastaan demokratiatyhjiön hyvinvointialueuudistus on tuonut mukanaan.  Siinä tyhjiössä voi sitten lain nojalla toimia, miten halutaan, kuten esimerkkimme osoittaa.

Kymenlaakson Miehikkälässä toimiva pelastustoimen monitoimiyksikkö oli kaikessa hiljaisuudessa päätetty siirtää Miehikkälän paloasemalta Virojoen paloasemalle. Siirron oli valmistellut hyvinvointialueen turvallisuuslautakunta. Aluevaltuustossa asiasta oli päätetty pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen hyväksymisen yhteydessä lokakuussa.  Kummankaan toimielimen asiakirjoista ei löydy kirjausta monitoimiyksikön siirrosta.

Ensimmäinen tieto asiasta tuli Miehikkälän kuntaan joulun alla puhelinilmoituksena ilman perusteluja.  Perusteluja kunnanhallitus sai suullisesti, kun niitä erikseen pyydettiin. Samassa tilaisuudessa pyysimme saada tietoomme asiasta tehdyn päätöksen asian esittelyineen, jotta voimme kuntana hakea siihen oikaisua. Onhan kyseessä päätös, joka kohdistuu 1500 miehikkäläläisen etuun ja oikeuteen, koska se huonontaa heidän ensihoitopalvelun saantia. Tieto luvattiin toimittaa. 

Sitten tieto tuli. Hyvinvointialueen hallinnon lakimiesten linjauksen mukaan, kyseessä on ns. erillinen asia, josta hallinnollista päätöstä ei tarvitse tehdä. HVA:n hallinnon tulkinnan mukaan kunta ei ole asiassa asianosainen eikä HVA:lla ole velvollisuutta toimittaa kunnalle päätöstä.

Tätä perusteltiin seuraavasti: ”Kunnalla ei ole asianosaisen asemaa hyvinvointialueen päättäessä palvelustrategiasta ja palveluverkosta eli sillä ei ole hallintolaissa tarkoitettua asianosaisuutta päätöksestä, sillä tällaisen päätöksen ei katsottaisi vaikuttavan hyvinvointialuelain 142.1 §:ssä tarkoitetulla tavalla välittömästi kunnan etuun, oikeuteen tai velvollisuuteen.”

Todettakoon tähän, että laissa hyvinvointialueista 3.2 §:ssä sen jäsenistä todetaan, että kunta on hyvinvointialueen jäsen. No, eipä siis hätää, kuntahan voi kuitenkin hyvinvointialueen jäsenenä tehdä oikaisuvaatimuksen aluehallituksen päätösasioista.

HVA:n ensihoidon palvelutasopäätös käsiteltiin aluehallituksen kokouksessa 23.1.2024. Mutta, mitä ihmettä, pykälän tai liitteen tekstiosioissa ei ole ainuttakaan mainintaa monitoimiyksikön sijoituspaikkamuutoksesta, josta oikaisuvaatimuksen voisi tehdä. Asiaa sivuttiin vain yhteistoimintaneuvotteluja koskevan tiedonannon yhteydessä. Aluehallituksen suullisista puheista on melko paha mennä oikaisuvaatimusta tekemään.

Ei siis hallinnollista päätöstä, eikä oikaisuvaatimusmahdollisuutta. Mistään asiakirjoista ei löydy tekstiä, johon voisi tarttua. Paitsi, että voisihan sitä oikaisuvaatimuksen tehdä siitä, ettei oikaisuvaatimusta voi tehdä!

Kysymmekin, mikä irrallinen saareke kunta näissä ns. erilisissä asioissa on, jos sille ei löydy oikeutta ja mandaattia ajaa oman kuntansa asukkaiden etua ja oikeutta heidän näkökulmastaan tärkeimmissä terveyden ja turvallisuuden asioissa. Asukkaitaan vartenhan kunta on, ei hallintoa varten! 

Hyvinvointialueen asukas, tiedätkö kuinka paljon näitä supersalaisia ns. erillisiä asioita, joista ei hallinnollista päätöstä tarvitse tehdä, sinun asuinalueellasi on? Ne vain tapahtuvat. Näissä asioissa salassa tekemällä syntyy demokratiatyhjiö, jonka selittelyvastauksiin ei enää lakipykälätkään riitä. 

Tarja Alastalo, Kunnanhallituksen pj (Kesk)

Jari Heinonen, Kunnanvaltuuston pj (Kesk)

Asko Laapas, Kunnallisjärjestön pj (Kesk)

MILJOONASÄÄSTÖT- Totta vai satua

Maanantai 10.3.2025 - Tarja Alastalo

Kirjoitus on julkaistu Kaakonkulma- lehdessä 26.9.2024

MILJOONASÄÄSTÖT – Totta vai Satua

Hyvinvointialueuudistuksen ydin on ollut perusterveydenhuollon aseman vahvistamisessa ja sen myötä erikoissairaanhoitoon kohdistuvien kustannuspaineiden vähentämisessä.

Miljoonien säästöpaineissaan Kymenlaakson hyvinvointialue on valinnut toimintastrategiakseen juuri sellaisen perusterveydenhuollon kurjistamissuunnitelman, josta monet asiantuntijat ovat viime aikoina varoittaneet. Muun muassa THL:n pääjohtaja Mika Salminen ja Etelä- Karjalan hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen ovat painottaneet hyvinvointialueiden talouden tasapainottamisessa painopisteen siirtämistä perusterveydenhuollon vahvistamiseen ja lähipalvelujen saannin varmistamiseen – ei missään tapauksessa niiden karsimiseen.

Sulkemalla terveysasemia, kuten Kymenlaaksossa, ei miljoonien, eikä valtakunnan kuvassakaan miljardien säästöjä synny. Päinvastoin, vaikeasti tavoitettavien perusterveydenhuollon palvelujen myötä päivystyksen jonot ja erikoissairaanhoidon kustannukset kasvavat.

Niinpä naapurissa Etelä- Karjalan hva on katsonut miljoonia täysin vastakkaisesta näkökulmasta ja valinnut strategiakseen perusterveydenhuollon lähipalvelujen säilyttämisen jokaisessa alueen kunnassa vähintään suppealla perustason palvelutarjottimella pitääkseen erikoissairaanhoidon kulut ja päivystyksen käynnit kurissa.

Perustuslakiin perustuva ihmisten yhdenvertaisuus on Kymenlaakson hyvinvointialueella vain fraasi. Sen olemme Miehikkälässä saaneet kokea ns. kantapään kautta. Pidemmän aikaa miehikkäläläisiä on ohjattu systemaattisesti muille kuin Miehikkälän terveysasemalle, koska on haluttu käyntimäärien olevan alhaisia Miehikkälän terveysasemalla, jotta löytyy peruste sulkea se. Toisinaan syynä taas on ollut lääkäri- ja sairaanhoitajapula, joka sekään ei ole nykytiedon mukaan totta.

Mutta, kun aikoja lähiasemalle ei saa, jättää moni ajan varaamatta autottomuuden, ajokortittomuuden, julkisen liikenteen täydellisen puuttumisen tai Kela-taksin kalleuden vuoksi. Ja pian häntä kutsuvatkin kalliit palvelut; päivystys tai erikoissairaanhoito.

Miehikkälän vanhusvoittoinen väestörakenne ei myöskään suosi digipalveluiden, kuten etävastaanoton käyttöä, vaan vastaanottojen painopiste tulee olla aidoissa lääkäri/ hoitajakohtaamisissa. Niin hva:n päättäjien kuin digiluotsienkin on myös tärkeää tiedostaa, ettei digiosaaminen voi karttua niillä, jotka joutuvat valitsemaan digilaitehankinnan tai ruoan hankinnan välillä.

Oletteko muuten kuulleet, että Luumäen Taavettiin on valmistunut uusi hyvinvointiasema, jonka kapasiteetista riittää miehikkäläläisillekin. Perusterveydenhuollon palveluthan voi valita vuodeksi kerrallaan toisenkin hyvinvointialueen hyvinvointiasemalta. Tässä tapauksessa miehikkäläläinen asiakas maksaa sen mitä luumäkeläinenkin, mutta loput ”viulut” maksaakin Kymenlaakson hyvinvointialue Etelä- Karjalalle. Ja sinne humpsahtivat Miehikkälän terveysaseman sulkemisesta suunnitellut säästöt.

Mutta jatkoivathan ne hölmöläisetkin peittoa. Ottivat toisesta päästä pois ja lisäsivät toiseen päähän.

Tarja Alastalo, sairaanhoitaja YAMK

Kunnanhallituksen puheenjohtaja (Kesk), Miehikkälä

 

YKSINÄISYYDESTÄ TULOSSA UUSI KANSANSAIRAUS SUOMESSA

Lauantai 8.3.2025 - Tarja Alastalo

YKSINÄISYYDESTÄ TULOSSA UUSI KANSANSAIRAUS SUOMESSA

- KUNTA JA YHDISTYKSET YHDESSÄ  - YKSINÄISYYDEN SELÄTTÄJÄT?

 

Luin äskettäin uutisen, jossa KELAN entinnen pääjohtaja Elli Aaltonen havahdutti lukijoita todeten, että yksinäisyydestä on tulossa uusi suomalaisten kansansairaus.  Enkä ihmettele lainkaan. Jo vuosien takaa mieleeni on jäänyt lähtemättömästi artikkeli tutkimuksesta, jossa todettiin, että pahimmillaan ihmisen yksinäisyys on sitä, että hänellä on 150 puhelinnumeroa, mutta ei ketään, kenelle soittaa.

Vaikka yksinäisyys on aina yksilöllinen kokemus, huomasin jääväni pohtimaan, montakohan niitä merkityksettömiä puhelinnumeroita ihmisillä nyt onkaan toisaalta korona-ajan jäljiltä ja toisaalta huomattavasti heikentyneistä terveys- ja sosiaalipalveluista johtuen. 

Jokainen meistä on kasvanut ja kehittynyt vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Saanut elämän reppuunsa kykyjä ja taitoja, jotka voivat kehittyä vain ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Elämän varrella toisten ihmisten kohtaamisten tarve ei ole poistunut mihinkään, vaan päinvastoin tässä ajassa tarve osallisuudelle ja aidoille kohtaamisille on kasvanut entisestään.

Kolmannen sektorin toiminnalla ja vapaaehtoistyöllä on ollut vahva rooli suomalaisessa yhteiskunnassa kuntien kumppanina. Viime aikaiset valtion leikkaukset tästä tärkeästä toiminnasta ovat ajaneet yhdistykset ja järjestöt taloudellisesti ahtaalle. Suurimpina kärsijöinä ovat lopulta ne yksinäiset, ikääntyneet tai mielenterveysongelmien kanssa kamppailevat, joiden ihmiskontaktit ja mahdollisuudet tavata toisia ihmisiä ja tehdä mielekkäitä asioita kodin ulkopuolella muutoinkin ovat rajallisia.

Miehikkälässä Rateva ry:n perustoiminta ja Ite ja Yhessä -hanke  ovat tuottaneet hyvinvointia miehikkäläläisille ja virolahtelaisillekin ikäihmisille jo vuosien ajan. Kymenlaakson ikääntyneimpänä kuntana Miehikkälän tulevan valtuuston valtuutettujen on välttämätöntä ottaa kantaa näihin haasteisiin ja tukea mm Ratevaa sen tärkeässä työssä.  Tavoitteena tulee olla, ettei kuntamme alueella ole ketään, jonka yksinäisyys olisi kirjoituksen alun esimerkin kaltaisen lohdutonta. Eikä myöskään yksinäisyys- nimisen kansansairauden koettelemaa.

Niinhän se on tässäkin asiassa, että ne kunnat pärjäävät, jotka reagoivat ajoissa.